Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Testattuja ratkaisuja sosiaalisesti kestävään kaupunkiin
Käveleviä kaupunkilabroja, kummitoimintaa ja selkokieltä

Ympäristöministeriö
29.9.2020 11.11
Tiedote

Kestävä kaupunki -ohjelman kokeilut lisäsivät kaupunkilaisten hyvinvointia ja kehittivät kaupunkien toimintatapoja sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi. Kokeiluissa kaupunkikehittäjät testasivat uusien ratkaisujen toimivuutta ja avasivat mahdollisuuksia niiden laajemmalle skaalaamiselle.

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointierojen kaventamista sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja kokea osallisuutta yhteiskuntaan. Loppuvuodesta 2019 käynnistyneissä kymmenessä sosiaalista kestävyyttä edistävässä kokeilussa on kehitetty ratkaisuja näihin haasteisiin. 

"Kestävä kaupunki -ohjelma tukee juuri julkaistun kansallisen kaupunkistrategian hengessä kaupunkeja uusien, laaja-alaisesti kestävien ratkaisujen kehittämisessä.  Sosiaalista kestävyyttä edistävät kokeilut lisäsivät kaupunkilaisten hyvinvointia sekä tuottivat kunnille uudenlaisia yhteistyön muotoja ja toimintamalleja, joita muutkin voivat hyödyntää", ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen toteaa. 

Kokeilut testasivat muun muassa menetelmiä, joilla eri väestöryhmät voivat osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen. Osallistumista tuettiin muun muassa osallistavalla budjetoinnilla, kävelevillä kaupunkilaboratorioilla sekä digitaalisilla välineillä, jotka tukevat kieli- ja kulttuuritaustoiltaan moninaisen väestön osallistumista. 

"Digitaalisessa ympäristössä selkokielisyys ja kuvallinen ilmaisu ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi tukea eri kulttuuritaustaisten asukkaiden osallistumista. Digitaalisten välineiden käyttö on edelleen monelle vierasta ja kasvokkain kohtaamisella on suuri merkitys. Eri yhteisöistä kootulla asukastiimillä on ollut merkittävä rooli osallisuuden menetelmien ja digitaalisten kyselyjen arvioinnissa sekä hankkeesta tiedottamisessa. Kokemuksia ja keinoja on tarkoitus hyödyntää jatkossakin kaupungin kehittämisessä", asumisen asiantuntija Piia Sipinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka toimintamalleja voidaan levittää, nähdään Tampereella.
Tampereen kaupunkiseudun seitsemän kuntaa ottivat käyttöön Tampereen kaupungissa kehitetyn seurantatyökalun, jota hyödynnetään asuntopolitiikan suunnittelussa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Mallilla saadaan päivittyvää tietoa eriytymiskehityksen tekijöistä ja tilanteesta.  

Sosiaalista kestävyyttä edistäviin kokeiluihin osallistui yhteensä 18 kuntaa ja yli 20 muuta toimijaa. Kokeilut ovat osa ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.

Sosiaalista kestävyyttä edistävät kokeilut

  • Helsingin kaupunki: Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen oman asuinympäristönsä kehittämiseen Helsingissä
  • HSY: Kestävän asumisen kummikokeilu
  • Hämeenlinnan kaupunki: Hyvät Eväät
  • Jyväskylän kaupunki: Pupu, bunny, ’arnab – osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä
  • Kangasalan kaupunki: Kävelevät kaupunkilabrat nuorille
  • Lappeenrannan kaupunki: Kierrätysmateriaali ympäristökeksinnöksi
  • Riihimäen kaupunki: Kestävä Elämä Riihimäkeläisille (KERI)
  • Sipoon kunta: Osallistuva budjetointi -menetelmän käyttö Sipoon Nikkilän keskuspuiston suunnittelussa ja toteutuksessa
  • Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä: Asuinalueiden eriytymiskehityksen seurantatyökalun seudullistaminen ja hyödyntäminen seudullisen asuntopolitiikan määrittämisessä ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa
  • Vaasan kaupunki: Vähäkyrön kulttuurikehä

Kestävä kaupunki -ohjelma

Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa muun muassa ratkotaan kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, kehitetään uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa ja kehittämishankkeissa, edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä ja laajentamista sekä vahvistetaan kansainvälistä kokemusten vaihtoa.

Toiminnan pääteemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja läpileikkaaviin kysymyksiin.

Lisätietoja:

Virve Hokkanen, ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki -ohjelma, ympäristöministeriö. p. 0295 250 034, [email protected]

Kokeilujen esittelyt

Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen oman asuinympäristönsä kehittämiseen Helsingissä

Helsingin kaupungin hankkeessa luodaan monistettava malli, jolla tavoitetaan vieraskielinen väestö entistä paremmin kaupunkisuunnitteluhankkeissa. Malliin sisältyy muun muassa tiedotusta, dialogia ja matalan kynnyksen vaikuttamis- ja palautemahdollisuuksia.

Kestävän asumisen kummikokeilu

HSY:n hankkeessa kehitetään kestävän asumisen kummitoiminnan malli ja kokeillaan sitä nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asumiskohteissa. Kummitoiminnassa kestävän arjen neuvontapalvelut yhdistetään asuinyhteisöjen asukaslähtöiseen kehittämiseen. Kokeilun teemoina ruoka, biojäte ja kaupunkiviljely, viisas kuluttaminen ja säästäminen, sekä kestävä liikkuminen ja lähiluonto.

Hyvät Eväät

Hämeenlinnan kaupungin hankkeessa tarjotaan lapsille ja lapsiperheille loma-aikoina terveellinen puistolounas ja sen yhteydessä perhekeskuksen palveluja. Hanke vahvistaa osallisuutta, luo yhteisiä alustoja kaupungin palveluille ja rakentaa työllisyyspolkua maahanmuuttajille.

Pupu, bunny, ’arnab – osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä

Jyväskylän kaupungin hankkeessa parannetaan vieraskielisten ja kulttuuritaustoiltaan moninaisten asukkaiden mahdollisuuksia osallistua lähiympäristön kehittämiseen ja saada tietoa ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kokeilussa hyödynnetään myös kuvalliseen ilmaisuun perustuvia viestinnän ja osallistumisen tapoja.

Kävelevät kaupunkilabrat nuorille

Kangasalan kaupungin hankkeessa kehitetään nuorten osallistumista lisäävä avoin menetelmäpakki, jolla saadaan tietoa nuorten kokemuksista kaupunkitilasta, kutsutaan heidät mukaan suunnitteluun ja edistetään vähähiilistä ja terveellistä liikkumista. Hankkeessa analysoidaan nuorten kanssa yhdessä heille tärkeiden reittien ja julkisten paikkojen käveltävyyttä.

Kierrätysmateriaali ympäristökeksinnöksi

Lappeenrannan kaupungin hankkeessa luodaan uudenlainen tila ja toimintamalli materiaalien kierrätykselle ja uusiokäytölle ja osallistetaan kuntalaisia ja paikallisia yrityksiä kierrätysmateriaalia hyödyntävään yhteisölliseen innovointiprosessiin.

Kestävä Elämä Riihimäkeläisille (KERI)

Riihimäen kaupungin hankkeessa kootaan yhteen kaupungin, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin vastuullista elämäntapaa tukevat palvelut, joiden avulla lisätään asukkaiden mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja, ja ohjataan tuotannon ja palveluiden kehittymistä aiempaa kestävämmiksi. Tuloksena on skaalattava malli kestävän elämäntavan edistämiseksi.

Osallistuva budjetointi -menetelmän käyttö Sipoon Nikkilän keskuspuiston suunnittelussa ja toteutuksessa

Sipoon kunnan hankkeessa lisätään erityisesti nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistetään moniroolisen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksia ja ymmärrystä talouskysymyksistä. Mallia voidaan monistaa vastaavissa projekteissa muissa kunnissa.

Asuinalueiden eriytymiskehityksen seurantatyökalun seudullistaminen ja hyödyntäminen seudullisen asuntopolitiikan määrittämisessä ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hankkeessa laajennetaan seitsemään seudun kuntaan Tampereen kaupungin toimintamalli, jonka avulla saadaan päivittyvää tietoa eriytymiskehityksen tekijöistä ja esiintyvyydestä asuinalueilla. Tietoa hyödynnetään seudullisen asuntopolitiikan suunnittelussa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Hanke on myös osa MAL 2020‒2023 sopimuksen toteutusta.

Vähänkyrön kulttuurikehä

Vaasan kaupungin hankkeessa kehitetään sosiaalista kestävyyttä, paikallisidentiteettiä ja paikkakunnan houkuttelevuutta nostamalla esiin pitäjän historiakohteita, viemällä niiden ympäristöön yhteisötaideteoksia ja ottamalla käyttöön Vähänkyrön kulttuurikehä fyysisenä ja karttapohjaisena digiversiona. Samalla kehitetään kaupungille monialaista toimintatapaa, jossa ympäristöä kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa historiaa, viestintää, digipalveluja, viherrakentamista ja kulttuuria hyödyntäen.