Hyppää sisältöön
Media

Itämeren rantavaltiot ja EU haluavat kiristää tahtia Itämeren suojelussa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 6.3.2018 13.31
Tiedote

Itämeren suojelusta vastaavat rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio päättivät tänään Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämisestä vuosille 2021-2030. ”Pidämme kiinni tavoitteesta saavuttaa Itämeren ympäristön hyvä tila, vaikka siihen on edelleen matkaa. Itämeren mailla on vielä kolme vuotta aikaa työskennellä voimassa olevan toimintaohjelman hyväksi ja antaa hyvät edellytykset jatkotyölle”, Suomen delegaation johtaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Brysselissä.

Itämeren ympärysvaltioiden ministerit ja EU:n komissio antoivat kokouksessa julistuksen ja päättivät Itämeren suojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, 2007) uusimisesta vuoteen 2021 mennessä. Ministerien julistus pohjautui raporttiin Itämeren tilasta sekä arvioon siitä, kuinka toimintaohjelmaa on toteutettu 10 viime vuoden aikana.

Suomesta HELCOM:n puheenjohtaja heinäkuussa

Suomen puheenjohtajuuskauden 2018-2020 merkittävin asia on toimintaohjelman päivitys. Päivitettyyn toimintaohjelmaan halutaan toimet, joilla Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Kokous päätti, että toimia tarvitaan ainakin rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Toimintaohjelmassa tulee näkymään myös ravinnekierrätys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Suomen ehdotuksesta ministerit päättivät, että HELCOM laatii Itämeren alueelle yhteisen ravinteiden kierrätysstrategian. Suomi piti myös tärkeänä selvittää Itämeren sisäisten ravinnevarastojen* tilaa ja merkitystä rehevöitymiselle sekä toimia, joilla varastoja hallitaan. Ravinnevarastot ovat peräisin pitkään jatkuneesta ylikuormituksesta. Huonokuntoinen, hapeton sedimentti ei pysty sitomaan ravinteita vaan niitä vapautuu veteen. HELCOM korostaa, että toimiin liittyvien riskien arviointi on tärkeää.

Ilmastonmuutos ylläpitää ja mahdollisesti pahentaakin rehevöitymistä, ja HELCOM:n työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi on vahvistettava. Lisäksi HELCOM:n toiminta haluttiin kytkeä osaksi laajempaa kestävää kehityksen työtä, YK:n Agenda 2030 -prosessia.

Hyvä tila saavuttamatta

Itämeren tilaa vuosina 2011-2015 kuvaavan raportin mukaan Itämeren ravinnekuormitus on laskenut, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on hyvä. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, sillä Itämeren tila on pääosin heikentynyt, ja rehevöityminen jopa lisääntynyt.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. Itämeren suojelun toimintaohjelmassa HELCOM sopi ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen katosta ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet. Typpikuormituksen vähentämisessä on edistytty fosforia paremmin. Itämeren pääaltaalla ollaan kauimpana ravinteita koskevista tavoitteista.

Itämeren toimintaohjelmassa on 177 keinoa Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viipeellä - joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.

Itämeren toimenpideohjelmaa koskevan katsauksen mukaan 68 prosenttia valtioiden yhteisistä toimista on toteutettu. Kansallisen tason toimista vain 23 prosenttia on sellaisia, että kaikki maa ovat ne totuttaneet, ja 60 prosenttia on sellaisia, että vain osa maista on vienyt työn päätökseen. Suomelle osoitettuja toimia on toteutettu vesien- ja merenhoidon kautta ja vuosina 2015 – 2018 hallitus tukee vesien- ja merensuojelua noin 40 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Maria Laamanen, +358 295 250 359, [email protected]