Itämereen tuleville ravinteille tulossa tiukemmat päästökatot
Itämeren suojelukomission ministerikokous päättää Itämeren valtioiden uudesta ravinteiden päästökatosta ja maakohtaisista vähennystavoitteista 3.10.2013 Kööpenhaminassa. Päästövähennystavoitteiden odotetaan kiristyvän kaikissa maissa, myös Suomessa.
Itämeren suojelukomission hyväksymässä toimintaohjelmassa (2007) on tavoitteena Itämeren ympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Ohjelma kattaa rehevöitymisen, haitalliset aineet, meriliikenteen ja luonnon monimuotoisuuden. Ohjelmassa kullekin merialueelle on annettu ravinteiden päästökatto ja rantavaltioille omat typpi- ja fosforikuormituksen vähennystavoitteet.
Suomelle ehdotetaan uusiksi ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiksi 2 430 tonnia typpeä (nykyinen 1200 tonnia) ja 330 tonnia fosforia (nykyinen 150 tonnia) vuodessa vuosien 1997–2003 keskiarvosta vuoteen 2021 mennessä. Suomen typen kokonaiskuormitus Suomenlahteen on jo vähentynyt noin 17 prosenttia ja fosforikuormitus noin 5 prosenttia vuoden 1997 - 2003 keskiarvosta. Nämä saavutetut päästövähennykset vähennetään Suomen uusista tavoitteista.
”Vähennystavoitteet ovat Suomelle kunnianhimoisia mutta mahdollisia. Lähtökohtana on, että ravinnekuormituksen vähentämistä suunnitellaan ja toteutetaan laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken osana vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelua”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
”Suomelle on myös tärkeää sopia Itämeren maiden yhteisistä toimista merkittävimmän kuormittajan, maatalouden, päästöjen vähentämiseksi”, Niinistö sanoo.
Suomen vähennystavoite on kohdennettu Suomenlahteen. Tavoite voidaan saavuttaa siten, että Saaristomeren vesienhoitosuunnitelmien ja Ahvenanmaan vesienhoidon mukainen ravinnekuormituksen vähentyminen lasketaan täysimääräisesti ja Selkä- ja Perämeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen typpi- ja fosforikuormituksen vähentyminen lasketaan osittain Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden hyväksi ja osaksi Suomen vähennystavoitetta.
Suojelukomission vuonna 2007 hyväksymiä alustavia vähennystavoitteita on päivitetty asiantuntijatyönä. Päätöksen tueksi on käytössä aiempaa enemmän meren hyvää tilaa kuvaavia muuttujia.
Luonnonsuojeluverkkoa kehitettävä
Kokouksessa käsitellään myös Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoa (Baltic Sea Protected Areas, BSPA). Verkostoon kuuluu 163 aluetta, joista on Suomessa 22. Suojelualueiden pinta-ala koko Itämeren mereisestä pinta-alasta on 11,7 prosenttia eli ylittää kymmenen prosentin tavoitteen. Uusi tavoite on saavuttaa pinta-ala myös meriallaskohtaisesti. Tavoite on vielä saavuttamatta Itämeren pääaltaalla (toteutunut 8,7 %) ja Pohjanlahdella (4,8 %).
Vain 106 BSPA-alueella on hoito- ja käyttösuunnitelma. Ministerien on tarkoitus päättää 1990-luvulta peräisin olevan suosituksen uudistamisesta. Kaikilla BSPA-alueilla tulisi olla toimiva hoito- ja käyttösuunnitelma tai siihen verrattavissa oleva hoitokeino vuoteen 2015 mennessä.
Itämeren suojelukomission kokouksessa on esillä myös hakemus Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle Itämeren nimeämiseksi typenoksidipäästöjen erityisalueeksi .
”Laivaliikenteen typpipäästöjen rajoittaminen on tärkeä lisä työhön ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Jos päätös tulisi voimaan vuoden 2016 alussa, Itämeren laivojen typpikuormitus vähenisi maltillisesti seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana noin 7000 tonnilla”, Niinistö sanoo.
Vaikka hakemuksen jättämisen aikataulusta ei vielä ole edellytyksiä päättää, on hyvä, että asiasta keskustellaan”, Niinistö toteaa. Hänen mukaansa on tärkeää, että keskusteluihin nostetaan mukaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton edistäminen.
- HELCOM Ministerial Meeting (Itämeren suojelukomissio)
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 050 571 9333
Ympäristöneuvos Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0400 915 242
Luonnonsuojeluverkosto: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, [email protected], p. 050 463 8196