Ilmansaasteiden vähentämisestä sopu EU:ssa

EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat saavuttaneet 30.6. Brysselissä sovun ilmaan joutuvien päästöjen vähentämisestä eli ns. päästökattodirektiivistä.  Neuvosto ja parlamentti vahvistavat kantansa vielä virallisessa päätöksenteossaan.

”Olen tyytyväinen, että sopu löytyi ja erityisen tyytyväinen siihen, että Suomi sai läpi tavoittelemansa joustot direktiivin soveltamisessa”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Direktiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään niin paljon, että ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät noin 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 terveyshaittoihin. Uudet velvoitteet ovat jatkoa nykyiselle päästökattodirektiiville ja tulisivat voimaan vuonna 2020. Terveyshaittojen lisäksi ilmapäästöt happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä. Vähennysvelvoitteet koskevat rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästöjä.

Direktiivin velvoitteet perustuvat vaikutusarviointiin ja kustannustehokkuuslaskelmiin. Näin ollen velvoitteet ovat erisuuruiset eri jäsenmaille. Velvoitteet ovat tiukempia tiheään asutuilla alueilla, missä päästöt ovat suurimmillaan. Paikallisten päästöjen lisäksi myös kaukokulkeuma vaikuttaa haitta-ainepitoisuuksiin. Noin puolet ilmansaasteistamme kulkeutuu Suomeen muualta, mutta paikalliset lähteet, kuten liikenne ja pienpoltto, aiheuttavat suurimmat pitoisuudet. Huhtikuussa julkaistun raportin mukaan ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta.

Direktiivissä Suomelle ehdotetut velvoitteet toteutuvat pääasiassa jo päätetyillä toimilla, kuten teollisuuspäästödirektiivin ja keskisuuria polttolaitoksia koskevan direktiivin toimeenpanolla sekä autoja koskevan EU-lainsäädännön noudattamisella. Hankalimmin saavutettava on ammoniakkipäästöjen vähennystavoite. Suomessa 90 % ammoniakkipäästöistä on peräisin tuotantoeläinten lannasta ja lannoitteista.

Suomi sai kuitenkin neuvoteltua päästökattodirektiiviin jouston, jonka mukaan ammoniakkipäästöt voivat viiden vuoden ajan olla direktiivissä asetettua velvoitetta suuremmat. Direktiivin ammoniakkia koskevia velvoitteita voidaan osittain täyttää muiden helpommin vähennettävien epäpuhtauksien reilummilla vähennyksillä.

”Suomessa ilmanlaatu on jo pääosin erinomaisella tasolla. Tästä edelleen parantaminen vaatii kustannustehokkaiden keinojen etsimistä eri toimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on yhteistyö tuottajajärjestöjen kanssa”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, p. 0295 250 077, [email protected] (päästökattodirektiiviehdotus)

Hallitusneuvos Oili Rahnasto, p. 0295 250 244, [email protected]