Hallitus esittää uutta ympäristövahinkorahastoa
Valtioneuvosto hyväksyi tänään esityksen laiksi ympäristövahinkorahastosta. Sen varat kerättäisiin veroluonteisella ympäristövahinkomaksulla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilta toiminnanharjoittajilta. Maksun määrä riippuisi ympäristöriskin suuruudesta. Uudella ympäristövahinkorahastolla pyritään siihen, että valtio ei joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin.
Ympäristövahinkorahasto olisi uusi valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, joka korvaisi nykyisen öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän.
Rahastosta maksettaisiin korvaus ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saataisi perittyä varsinaiselta vastuutaholta tai kun vastuutahoa ei saataisi selvitettyä. Lisäksi rahastosta myönnettäisiin talousarvion määrärahojen rajoissa harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen järjestämisestä vastaaville tahoille ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin.
Valtio on rahoittanut vakavia ympäristön pilaantumisen vaaratilanteita seitsemässä eri tapauksessa noin 26 miljoonalla eurolla vuosina 2013-2021. Lisäksi valtio on rahoittanut ympäristövahinkojen torjuntatoimia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa (2014).
Vaaran aiheuttajilla kollektiivinen vastuu kustannuksista
Ympäristövahinkomaksu toteuttaisi mahdollisimman pitkälti aiheuttaja maksaa -periaatetta: maksu perittäisiin ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilta toiminnanharjoittajilta.
Maksajajoukkoa laajennettaisiin nykyiseen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmään verrattuna. Laajennus koskisi erityisesti kuntien myöntämien ympäristölupien sekä ilmoituspäätösten ja rekisteröintien perusteella harjoitettua toimintaa. Öljyala ei maksaisi tuontiin perustuvaa öljysuojamaksua vaan alan toimijat maksaisivat ympäristövahinkomaksua samoin perustein kuin muut toimialat.
Rahoitus perustuisi vaaran aiheuttajien kollektiiviseen vastuuseen kustannuksista. Kustannuksia pyrittäisiin kohdentamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti toiminnanharjoittajien kesken sen perusteella, mikä on toimialan riski ympäristön pilaantumisen vaaran näkökulmasta.
Ympäristöriskin suuruus vaikuttaa ympäristövahinkomaksun määrään
Ympäristövahinkomaksu perittäisiin joko vuosittain tai kertaluonteisesti. Vuosittaisen maksuvelvollisuuden maksuluokkia olisi yhteensä viisi: 30 000 euroa, 20 000 euroa, 10 000 euroa, 2700 euroa ja 200 euroa. Korkeimpia maksuja perittäisiin tietyiltä kaivostoiminnan harjoittajilta sekä toiminnasta, jossa käsitellään vaarallisia jätteitä.
Kertaluonteista ympäristövahinkomaksua (400 euroa) perittäisiin ympäristövaikutuksiltaan vähäisemmästä toiminnasta. Kertamaksu koskisi pääsääntöisesti esimerkiksi kunnan myöntämää ympäristölupaa edellyttävää toimintaa sekä osaa ilmoituksenvaraisista ja rekisteröitävistä laitoksista.
Esityksessä ehdotetaan, että öljysuojarahastoa koskeva laki kumotaan, öljysuojarahasto lakkautetaan ja sille kuuluneita toimintoja yhdistetään ympäristövahinkorahastoon. Lisäksi pakollinen ympäristövahinkovakuutus lakkautettaisiin ja sitä koskeva laki kumottaisiin.
Rahaston soveltamisala kattaisi pääosin nykyisten öljysuojarahaston ja vakuutuksen soveltamisalaan kuuluvat tilanteet. Rahastosta korvattaisiin nykyistä vakuutusta laajemmin viranomaiselle aiheutuvia ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta johtuvia kustannuksia sekä eräitä kuljetuksissa aiheutuvia vahinkoja vahinkoa kärsineille.
Esityksen valmistelu perustuu pääministeri Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kehitetään ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä.
Lisätietoja
Mari-Linda Harju-Oksanen
hallitussihteeri
p. 0295 250 554
[email protected]
Oili Rahnasto
hallitusneuvos
p. 0295 250 244
[email protected]