Fennoskandian vihreästä vyöhykkeestä kestävän kehityksen mallialue
Fennoskandian vihreästä vyöhykkeestä luodaan mallialue, jossa rajat ylittävällä yhteistyöllä tuetaan alueen kestävää kehitystä. Vihreä vyöhyke ulottuu Itämereltä Jäämerelle sisältäen Suomelle, Venäjälle ja Norjalle kuuluvia arvokkaita luontoalueita. Sen ytimen muodostavat kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet rajojen molemmin puolin.
Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen työryhmän edistämään vihreän vyöhykkeen kehittämistä Suomessa. Työryhmän tehtäviin kuuluu mm. vyöhykkeen tunnettavuuden kasvattaminen Suomessa sekä rajat ylittävän verkostoitumisen tukeminen.
”Olemme vihreän vyöhykkeen historiassa uuden vaiheen kynnyksellä. Ensimmäistä kertaa koolla ovat kaikki vihreän vyöhykkeen tulevaisuuden kannalta keskeiset toimijat Suomessa. Tällä joukolla on varmasti kanttia ja kykyä sanoa millaisena vihreä vyöhyke nähdään, mitä mahdollisuuksia sillä on, ja miten näistä monista mahdollisuuksista tehdään yhdessä totta”, totesi työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka avatessaan työryhmän ensimmäisen kokouksen yhteydessä järjestetyn seminaarin 18.3.2014 Joensuussa.
Työryhmään kuuluu neljäkymmentä toimijaa eri puolilta Suomea, mm. kuuden maakuntaliiton edustajat. Sen toimikausi ulottuu 2020 loppuun kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Rajaseudun kestävä kehitys perustuu monipuoliseen, hyvinvoivaan luontoon, minkä turvaaminen edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä alueen tulevaisuudesta. Kansallisen työn ohella vihreää vyöhykettä kehitetäänkin Suomen, Venäjän ja Norjan yhteistyönä. Kuluvan vuoden aikana kolmikantaiselle yhteistyölle laaditaan tavoitteet sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kaikki vihreän vyöhykkeen toimijat kolmesta maasta voivat osallistua suunnittelutyöhön.
Ainutlaatuinen luonto, elinvoimainen ja työllistävä rajaseutu
Vihreän vyöhykkeen luonto on ainutlaatuinen: sillä sijaitsee alkuperäistä, luonnontilaista boreaalista metsäluontoa sekä arvokkaita kosteikkoja, kuten soita ja lintuvesiä, järviä ja jokia. Vyöhyke on tärkeä ekologinen käytävä, jota pitkin eliölajit voivat muun muassa siirtyä nykyisiltä levinneisyysalueiltaan ja sopeutua siten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Luontokohteiden ympärille on syntynyt yritystoimintaa, joka on merkittävä paikallinen työllistäjä. Metsähallituksen mukaan Suomen puoleisella vihreän vyöhykkeen alueella sijaitsevat kansallispuistot ja tärkeimmät retkeilyalueet tuottivat vuonna 2013 lähialueille tuloja yhteensä yli 50 miljoonaa euroa ja työllistivät yli 700 henkilötyövuoden verran.
Ajatus Fennoskandian vihreästä vyöhykkeestä virisi suomalais‒venäläisessä tutkijayhteisössä 1990-luvun alussa. Merkittävä osa lähialueidemme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävästä yhteistyöstä tehdään tällä hetkellä juuri Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä. Suomen, Venäjän ja Norjan yhteistyö pohjautuu 2010 allekirjoitettuun yhteisymmärryspöytäkirjaan vihreän vyöhykkeen yhteistyöstä ja kehittämisestä.
Yhteistyössä sovelletaan luonnon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuusteeman valtavirtaistamisesta yhteiskunnassa sekä luonnon tuottamien hyötyjen, eli ekosysteemipalveluiden, turvaamisesta.
- Hankkeen verkkosivut (ym.fi)
Lisätietoja:
Fennoskandian vihreä vyöhyke -hankkeen koordinaattori, Aino Rekola, ympäristöministeriö
p. 0295 250 352, [email protected]
ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö
p. 0295 250 198, [email protected]
kansliapäällikkö Hannele Pokan sihteeri Merja Pylkkänen, ympäristöministeriö
p. 0295 250 239, [email protected]
- kuva 1. Alkukesän suolampi Murhisalon alueella, kuvaaja Ari Meriruoko (jpg)
- kuva 2. Keväistä retkeilyä harjumaisemassa Kalevalapuiston alueella, kuvaaja Ari Meriruoko (jpg)
- kuva 3. Keskikesän suomaisema Kalevalapuiston alueella Suomussalmella, kuvaaja Ari Meriruoko (jpg)
- kuva 4. Huhtikuinen maisema Riuskanselkosen alueelta, kuvaaja Ari Meriruoko (jpg)