EU:ssa syntyi sopu päästökauppadirektiivin uudistamisesta
ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat
EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät aamuyöllä 9.11. alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta (2021–2030). Keskeisiä kysymyksiä neuvotteluissa ovat olleet hiilivuoto ja päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi niille toimialoille, joilla on olemassa hiilivuodon riski, järjestelmää tukevat rahastot sekä järjestelmän ohjausvaikutuksen vahvistaminen.
”Toimivaa päästökauppaa tarvitaan, jotta EU saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennystavoitteensa. Sopu on vahva viesti käynnissä olevaan Bonnin ilmastokokoukseen, että etenemme määrätietoisesti ja ripeästi omien sitoumuksiemme toimeenpanossa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Päästökaupan tarkoituksena on pitää suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 % sijaan. Näin päästökauppasektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Suomen kannalta sovun syntymisen mahdollisti, että kansainvälisillä markkinoilla toimiva energiaintensiivinen teollisuutemme sai riittävästi ilmaisia päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ilmaisjaolla pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli tilannetta, jossa kireä ilmastopolitiikka ajaa esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuuden investoinnit ja toiminnan EU:n ulkopuolelle löysemmän ilmastopolitiikan maihin.
”Suomi saavutti tavoitteensa. Päästöjä rajoitetaan niin paljon, että päästökauppa ohjaa jatkossa tehokkaammin kohti päästötöntä energiantuotantoa. Toisaalta ratkaisu turvaa energiatehokkaan teollisuutemme työpaikat”, ministeri Tiilikainen toteaa.
Ilmaisjakoon on nyt saavutetussa ratkaisussa varattu kaikista päästöyksiköistä maksimissaan 46 % osuus. Merkittävälle hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia 100 %. Mailla on myös oikeus käyttää huutokauppatuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.
Uudistuksilla tehostetaan myös vuonna 2019 käynnistyvää ns. markkinavakausvarantoa, jolloin aiemman kauden päästöoikeuksien ylitarjontaa saadaan nopeammin vähennettyä ja niitä tullaan automaattisesti mitätöimään tiettyjen kriteereiden mukaisesti. Markkinavakausvarantoon voidaan joko siirtää päästöoikeuksia tai siitä voidaan palauttaa oikeuksia takaisin markkinoille. Kuluvalla kaudella päästökaupan ohjausvaikutus on jäänyt heikoksi, sillä päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja oikeuksien hinta on jäänyt alhaiseksi.
Neuvottelujen keskeinen hankaus koski päästökaupan yhteydessä toimivaa modernisaatiorahastoa. Vähemmän vauraille jäsenmaille tarkoitetun rahoituksen kriteereitä kiristettiin niin, ettei hiilivoiman rahoittaminen enää ole rahaston kautta mahdollista.
Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä ennen kuin se astuu voimaan.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, [email protected]
Erityisasiantuntija Mikko Paloneva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7063, [email protected]