Ohisalo: Nyt sovittu lainsäädännöstä, jolla EU:n päästöjä vähennetään reilusti yli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
EU:ssa sopu päästökaupan laajentamisesta ja vahvistamisesta

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksilla vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.

EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi EU:n nykyistä, suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset kattavaa päästökauppaa kiristetään ja siihen sisällytetään meriliikenteen päästöt. Samalla perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin kohdistuva päästökauppa. Lisäksi sovittiin myös päästökauppajärjestelmän toimintaa vakauttavan ns. markkinavakausvarannon vahvistamisesta.

”Päästökauppa on osoittautunut menestystarinaksi. Markkinamekanismi takaa, että päästövähennykset kohdistuvat kustannustehokkaasti, puhtaat ratkaisut ovat kannattavia ja päästöillä on hinta. Päästökaupalla ja sen vahvistamisella on myös laaja kotimaisen elinkeinoelämän tuki. Investoinnit ja vihreä siirtymä tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Koko Euroopan unionin laajuisen päästökaupan asteittainen laajentaminen vastaa tähän tarpeeseen", ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Voimassa olevaa päästökauppaa kiristetään ja laajennetaan

EU:n nykyisen, meriliikenteellä laajennetun päästökaupan päästöjä vähennetään 62 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Tämän saavuttamiseksi päästökaton vuosittaista leikkausta kiristetään ja lisäksi päästökattoon tehdään kaksi kertaleikkausta, ensimmäinen vuonna 2024 ja toinen vuonna 2026. 

Nykyisessä päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi ja neuvotteluissa sovittiin muutoksista tähän niin sanottuun ilmaisjakoon. Aiemmin tällä viikolla saavutettiin alustava sopu hiilirajamekanismin perustamisesta ja nyt neuvotteluissa sovittiin muun muassa, että ilmaisjako poistuu asteittain 2026-2034 niiltä sektoreilta, joita uusi hiilirajamekanismi vastedes suojaa. Yhdyskuntajätteenpolton sisällyttämisestä päästökauppaan vuodesta 2028 alkaen päätetään komission 2026 antaman selvityksen pohjalta. 

Meriliikenteen päästöt sisällytetään nykyiseen päästökauppaan asteittain 2024-2026. Päästökauppaan sisällytetään bruttovetoisuudeltaan 5000:n ja sitä suurempien matkustajia tai kaupallista rahtia kuljettavien alusten päästöt niiden liikennöidessä tai satamassa ollessa EU:n sisällä sekä puolet niistä päästöistä, jotka aiheutuvat reiteillä EU:n ulkopuolelle. Kasvihuonekaasuista huomioidaan hiilidioksidin lisäksi vuodesta 2026 lähtien myös metaani ja typpioksiduuli. Talvimerenkulun osalta päästökaupassa huomioidaan alusten jäävahvisteisuus. 

Rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästökauppa alkaa 2027

Neuvotteluissa sovittiin myös täysin uudesta, erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitykseen kohdistuvasta päästökaupasta. Päästökauppa kattaa näillä toimialoilla käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ja näiden toimialojen polttoainejakelijat. Uuden päästökaupan mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027. Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen tilanteessa järjestelmän käynnistämistä kuitenkin lykätään vuoteen 2028. 

Sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetuksen toimeenpanoa. Uuden päästökaupan arvioidaan edistävän taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti. 

Rakennukset vastaavat tällä hetkellä EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Yli puolet näistä päästöistä sisältyy jo EU:n päästökauppaan, kuten rakennuksissa käytetyn sähköenergian tuotannon päästöt ja pääosin kaukolämmityksen päästöt. Suomessa uusi päästökauppa käytännössä vauhdittaisi rakennusten erillislämmityksen osalta erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä. Tieliikenne aiheuttaa viidenneksen kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. 

Ilmastotoimien sosiaalirahasto tukee haavoittuvimpia ja irtautumista fossiilisista polttoaineista

Neuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Ilmastotoimien sosiaalirahaston tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Rahasto on osa EU:n budjettia ja sitä rahoitetaan päästökaupan huutokauppatuloilla korkeintaan 65 miljardia euroa vuosien 2026-2032 aikana. Jäsenmailta edellytetään 25 prosentin kansallista omarahoitusosuutta. Ennen uuden päästökaupan käynnistymistä sosiaalirahastoa voidaan rahoittaa nykyisen päästökaupan huutokauppatuloilla enintään 50 miljoonan päästöoikeuden edestä.  Jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle toimet ja investoinnit sisältävä suunnitelma. Suunnitelmaan sisällytetään rahaston tavoitteen mukaisia rakennus- ja liikennesektorin toimia ja investointeja. Lisäksi jäsenmailla on väliaikainen ja rajattu mahdollisuus sisällyttää myös suoria tulotukia. Suorien tulotukien osuus voi olla korkeintaan 37,5 % suunnitelman arvioiduista kokonaiskustannuksista.
 

EU vähentää päästöjään yli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Sunnuntaina aamuyöllä saavutetun alustavan sovun myötä kaikista keskeisimmistä ja kaikista ympäristöneuvoston alaisista 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista on päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Jo aiemmin alustava sopu on saatu taakanjaosta jäsenmaiden kesken, maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä (LULUCF-asetus), uusien autojen päästörajojen tiukentamisesta, lentoliikenteen päästökaupan uudistamisesta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston alla hiilirajamekanismin perustamisesta. 

”Elämme kriittisiä vuosia sen kannalta, voidaanko maapallon lämpeneminen yhä rajata 1,5 asteeseen. Päästökauppa, taakanjako ja LULUCF-asetus määrittelevät käytännössä EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon tason. Näistä tehtyjen päätösten myötä EU jatkaa työtään ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Jo ennen alustavaa sopua päästökauppadirektiivistä komissio arvioi, että EU ylittäisi alkuperäisen tavoitteensa ja vähentäisi päästöjään 57 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan uudistuksilla vähennyksiä vauhditetaan edelleen", sanoo Ohisalo.
 

Lisätietoja

Heikki Isotalo
Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt, huom! Montrealissa, aikaero -7 tuntia Suomen aikaan)
ympäristöministeriö
+358 50 406 6855
[email protected]

Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
ympäristöministeriö
+358 295 161 000
[email protected]

Laura Aho (päästökaupan uudistus ja laajentaminen kokonaisuutena, ml. uusi tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa)
Neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. +358 50 598 2554
[email protected]

Hanne Siikavirta (ilmastotoimien sosiaalirahasto)
Erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 049
[email protected]

Outi Honkatukia (ilmastopolitiikan kokonaisuus)
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 050 341 1758
[email protected]

Niko-Matti Ronikonmäki (tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa)
Yksikön johtaja
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2129
[email protected]

Päivi Antikainen (meriliikenne)
Yksikön johtaja
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 050 382 7101
[email protected]