Hyppää sisältöön
Media

EU:n ympäristöministerit sopuun päästökauppadirektiivin uudistamisesta

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 28.2.2017 20.06
Tiedote
© Kuva: Johanna Kaprio, Suomen EU-edustusto

EU:n ympäristöministerit hyväksyivät 28.2. Brysselissä yleisnäkemyksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Ympäristöneuvostossa Suomea edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka puhui ehdotuksen puolesta.

Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta (2021–2030). Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet hiilivuoto, päästöoikeuksien ilmaisjako sekä järjestelmää tukevat rahastot. Neuvoston istunnossa yleisnäkemys hyväksyttiin EU-puheenjohtajamaa Maltan laatiman kompromissiehdotuksen pohjalta.

”Olen tyytyväinen, että yli 1,5 vuoden käsittelyn jälkeen pääsimme yhteiseen näkemykseen tärkeässä asiassa. Päästökaupan vahvistaminen on olennaista, jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksessa ja EU:ssa sovitut päästövähennystavoitteet. Suomen kannalta on myös tärkeää, että kansainvälisillä markkinoilla toimiva energiaintensiivinen teollisuus kuuluu jatkossakin päästöoikeuksien ilmaisjaon piiriin ja tätä varten varataan riittävästi päästöoikeuksia”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Toistaiseksi päästökaupan ohjausvaikutus on jäänyt puutteelliseksi, sillä päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja oikeuksien hinta on jäänyt alhaiseksi. Päästökauppajärjestelmää uudistetaan nyt niin, että se tukee paremmin Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n vuodelle 2030 asettaman 40 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttamista.

Päästökaupan tarkoituksena on pitää suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä pienenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 % sijaan. Lineaarinen päästövähennyskertoimen kiristäminen vähentää päästöoikeuksien kokonaismäärää siten, että sektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien on ollut huutokauppa. Ehdotuksen mukaan huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta pienennetään vuodesta 2021 alkaen 2 %, mikäli niin sanottu korjauskerroin otetaan käyttöön. Mailla on myös oikeus käyttää huutokauppatuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.

Päästökauppadirektiivissä on myös huomioitu niin sanottu hiilivuotoriski, jotta runsaasti energiaa kuluttava teollisuus ei siirtäisi tuotantoaan pois EU-alueelta. Päästöoikeuksien ilmaisjako jatkuu myös vuosina 2021–2030. Merkittävälle hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia 100 %, muilla ilmaisjakoon oikeutetuilla toimialoilla 30 %.

Euroopan päästömarkkinoilla on ollut päästökauppajärjestelmän kolmannella kaudella (2013–2020) merkittävä päästöoikeuden ylijäämä muun muassa talouskriisin aiheuttaman kysynnän vähenemisen vuoksi. Järjestelmää tukee vuonna 2019 käyttöön otettava markkinavakausvaranto, johon voidaan joko siirtää päästöoikeuksia tai josta oikeuksia voidaan palauttaa takaisin markkinoille. Direktiiviehdotuksessa varantoon vuosittain siirrettävien yksiköiden määrä nostetaan 12 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2023 asti. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen markkinavakausvarannosta mitätöidään edellisenä vuotena huutokaupattujen päästöyksiköiden kokonaismäärän ylittävät yksiköt, mikäli varannon kokonaisarvioinnissa vuonna 2021 ei päätetä toisin.

Päästökauppadirektiivin uudistuksen käsittely jatkuu niin sanotuissa trilogineuvotteluissa jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken. Tämän jälkeen ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä, ennen kuin se astuu voimaan.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, 040 523 3710, [email protected]

Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, 050 301 8212, [email protected]

Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, 050 532 2278, [email protected] (ministeri Tiilikaisen haastattelupyynnöt)