EU:n LIFE-rahastosta ennätyssuuri rahoitus suomalaiselle jokihelmisimpukan elinympäristöhankkeelle
Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa.
”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta se voi hyvin vain muutamassa joessa. Siksi työ raakun elinympäristöjen elvyttämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Jokihelmisimpukka on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä, missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Komission myöntämästä 9,5 miljoonan euron potista Suomessa tehtäviin toimiin kohdistuu noin 5,9 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta.
”Hanke on yksi rahoitukseltaan mittavimmista LIFE-hankkeista Suomessa. Erityistä vaikuttavuutta hankkeeseen tuo ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. LIFE-hankkeiden erityispiirre ja arvo on siinä, että kansallisesti hyväksi havaittuja ratkaisuja ja käytäntöjä esimerkiksi elinympäristöjen kunnostamisessa levitetään ja jaetaan EU-maiden kesken”, erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä sanoo.
LIFE Revives - Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristöjen elvyttäminen
Projektissa kunnostetaan ja elvytetään raakkujen jokielinympäristöjä sekä niiden puskuri- ja valuma-alueita. Kohteena on yhteensä 14 suurempaa jokialuetta, joilla on 69 pienempää jokea. Niistä 32 sijaitsee Pohjois- ja Länsi-Suomessa, 36 Pohjois-Ruotsissa ja yksi Virossa. Suomen kohdejoissa asustaa 25 prosenttia maan raakkupopulaatioista, Ruotsin joissa 3,6 prosenttia ja Viron projektialueella 100 prosenttia maan raakkupopulaatioista. Jokikunnostusten vaikutusalue tulee olemaan kooltaan noin 77 ha ja 117 kilometriä ja valuma-alueen toimien vaikutusalue noin 3 650 hehtaaria.
Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB, ja virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tartton yliopisto.
Partnereiden omarahoituksen osuus projektibudjetista on runsas 3,7 miljoona euroa. Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) rahoittaa projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.
Hankkeen valmisteluun avustusta ympäristöministeriöstä
Hankkeen osarahoittamisen lisäksi ympäristöministeriö myönsi Jyväskylän yliopistolle avustusta hankehakemuksen valmisteluun.
”Yhteensä 15 000 euron valmisteluavustuksella oli olennainen rooli siinä, että saimme valmisteltua hakemuksen huolella määräaikaan mennessä. Pohjatyötä hankkeen valmistelemiseksi teimme useamman vuoden”, projektin vastuullinen tutkija Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Lisätietoja
Ympäristöministeriö: erityisasiantuntija Milka Parviainen, [email protected], p. 0295 250 037
Jyväskylän yliopisto:
Projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen, [email protected], p. 040 355 8094
Projektipäällikkö, tutkimuskoordinaattori Heidi Kunttu, [email protected], p. 050 589 0612