EU:n akkuasetus on askel kohti haitattomampia akkuja
Euroopan unionin komissio julkaisi tänään ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.
Euroopan unionin komissio julkaisi tänään 10.12.2020 ehdotuksen EU:n uudeksi akkuasetukseksi. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.
Akkusääntelyn uudistamisella komissio pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen paineeseen, jonka liikenteen sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii akkujen käytön lisäämistä useilla aloilla, kuten liikenteessä, uusiutuvassa energiassa ja digitalisaatiossa.
“Asetus on tärkeä avaus kohti ympäristön ja ihmisten kannalta kestävää akkuteollisuutta. Arvokkaiden akkumineraalien käytössä on siirryttävä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen. Akkujen kestävyyteen nojaa vahvasti monien ilmastotoimiemme, esimerkiksi liikenteen ilmastotoimien, kestävyys”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
”Pidän komission esitystä erittäin tärkeänä suomalaisen ja koko eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä ajatellen. Komissio on tunnistanut akkujen kysynnän voimakkaan kasvun haasteet, jotka liittyvät muun muassa kierrätykseen ja raaka-aineiden saatavuuteen. Uskon, että akkualan kunnianhimoinen sääntely tarjoaa Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksillä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.
Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.
Keräystavoitteita akuille ja arvokkaille materiaaleille
Uuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta jäsenmaille nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, pyritään saamaan talteen kaikki. Niihin myös liitetään akkupassi eli digitaalinen tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko elinkaaren ajan.
Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita. Niiden mukaan vuoden 2025 koboltista, nikkelistä ja kuparista pitää saada talteen 90 prosenttia ja litiumista 35 prosenttia ja vuonna 2030 vastaavasti 95 prosenttia ja 70 prosenttia. Komissio esittää vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmin, miten talteenottoasteet lasketaan. Vuoteen 2030 mennessä akkuihin tulisi sekoitevelvoite eli pakko käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.
Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista akkustrategiaa, jolla halutaan vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä kestävässä akkutuotannossa. Strategia julkaistaan tammikuussa 2021.
Komission julkaisema asetusluonnos on alkuaskel pitkässä lainsäädäntöprosessissa. Seuraavaksi luonnokseen ottavat kantaa jäsenmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti.
Lisätiedot:
Ympäristöministeriö:
Erityisasiantuntija Jouni Nissinen, p. 02952 50 028, [email protected]
Hallitussihteeri Ella Särkkä, p. 02952 50 308, [email protected]
Työ- ja elinkeinoministeriö:
Elinkeinoministerin eritysavustaja Antti Siika-Aho, p. 029 504 7228, [email protected]
Elinkeinoministerin virkamiesavustaja (EU- ja kv-asiat) Nina Alatalo, p. 029 504 7171, [email protected]
Erityisasiantuntija Jarkko Vesa, p. 029 504 7320, [email protected]