Eduskunta hyväksyi ilmastolain
Eduskunta on tänään hyväksynyt ilmastolain selvällä enemmistöllä. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.
Ilmastolailla luodaan pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja systemaattiselle suunnittelulle ja seurannalle. Lakisääteinen suunnittelujärjestelmä vahvistaa ilmastopolitiikan pitkän aikavälin ennustettavuutta ja siten kannustaa päästöjen vähentämistoimiin uuden puhtaan teknologian avulla. Ilmastolaki lisää ilmastopoliittisen suunnittelun avoimuutta sekä vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa.
"Laki tehostaa ilmastopolitiikkaa ja parantaa mahdollisuuksia arvioida sen vaikuttavuutta. Se on tärkeä työkalu, kun tavoitellaan hiilineutraalia yhteiskuntaa, sillä lain myötä ilmastopolitiikalla on hallituskaudet ylittävä päämäärä. Ilmastolaki välittää myös kansainvälisellä tasolla viestiä Suomen sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen", ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Lain mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin suunnitelma ja kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin suunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja siinä tarkastellaan vuoteen 2050 ulottuvia päästövähennyspolkuja ja niihin liittyviä keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja - liikennettä, asumista ja maataloutta - ja siihen sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin suunnitelman toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditaan oma suunnitelmansa vähintään kymmenen vuoden välein.
Valtioneuvoston on lain mukaan raportoitava eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain ja ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen. Tämä mahdollistaa myös kansalaisten paremman osallistumisen, muistuttaa Grahn-Laasonen.
"Suomi tarvitsee ilmastoherätyksen. Ilmastonmuutoksen hillintä on paitsi välttämätöntä, myös iso mahdollisuus Suomelle, sillä meillä on paljon osaamista, kasvava cleantech-toimiala ja uusia, puhtaampia ratkaisuja. Ilmastolain myötä kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen ja ilmastopolitiikan seurantaan tarjoutuu enemmän ikkunoita. Tämä osaltaan lisää ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja kannustaa kunnianhimoisiin ilmastotoimiin", Grahn-Laasonen sanoo.
Suunnitelmien valmisteluun antaa oman panoksensa riippumaton tieteellinen elin, ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja eritellä ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumista koskevaa tietoa hallituksen ja yleisön käytettäväksi.
Lain on tarkoitus tulla voimaan tulevan vaalikauden alussa. Valmistelutyö lain toimeenpanon toteuttamiseksi on tarkoitus aloittaa välittömästi. Kirjaus ilmastolain säätämisestä sisällytettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011. Ilmastolakeja on viime vuosina säädetty useissa muissakin EU-maissa ja myös muualla maailmassa.
Lisätietoja
erityisavustaja Aino Salo, ympäristöministeriö, p. 050 306 9599, [email protected]
ylijohtaja Tuula Varis, ympäristöministeriö, p. 0295 250 310, [email protected]