Boreaalisen vyöhykkeen maat kokoontuvat Suomeen keskustelemaan EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Boreaalisen alueen maat Viro, Suomi, Ruotsi, Latvia ja Liettua keskustelevat Suomessa 10.–12.10. erityisesti strategiaan liittyvistä kansallisista sitoumuksista.
Boreaalisista maista vain Ruotsi on tähän mennessä toimittanut sitoumuksensa Euroopan komissiolle. Suomen suunnitelmissa on toimittaa biodiversiteettistrategian sitoumukset Euroopan komissiolle vuoden 2024 alkupuolella. Tavoitteena on, että kansalliset sitoumukset lähetettäisiin lausunnoille alkuvuodesta yhdessä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian kanssa.
"Hallitus on sitoutunut vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. On hyvin tärkeää jakaa ajatuksia EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, ja siten viedä eteenpäin tätä merkittävää pakettia, jolla tehokkaasti parannetaan luonnon tilaa", ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
Jäsenmaat suunnittelevat itse, miten biodiversiteettistrategian tavoitteet saavutetaan
EU:n biodiversiteettistrategian päämääränä on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta päämäärä saavutetaan. Näistä tavoitteista kaksi edellyttää jäsenmaita laatimaan kansalliset sitoumukset suojelupinta-alan lisäämiseksi sekä lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi.
Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, miten jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 prosentin suojelupinta-alatavoitteen ja 10 prosentin tiukan suojelun saavuttamista. Tiukan suojelun tavoitteeseen sisältyy kaikkein jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus valmistelevat parhaillaan kansallista kriteeristöä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyyn.
Toinen sitoumus koskee jäsenmaiden toimia, joilla turvataan luonto- ja lintudirektiivin liitteiden määrittelemien lajien ja luontotyyppien suojelutaso: Tavoitteena on saada vähintään 30 prosenttia epäsuotuisassa tilassa olevista direktiiviluontotyypeistä (61 kpl), direktiivilajeista (71 kpl) ja lintudirektiivin lajeista (82 kpl) hyvään tilaan. Tai ainakin niiden kehityssuunta tulisi saada paranemaan vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien lajien ja luontotyyppien heikkeneminen pitää pysäyttää.
Muut tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella.
Maat jakavat yhteistä tilannekuvaa ja kokemuksia
EU:n ennallistamisasetuksesta käydään parhaillaan kolmikantaneuvotteluja. Ennallistamisasetus tekisi monista EU:n biodiversiteettistrategiassa sovituista tavoitteista jäsenmaita laillisesti velvoittavia. Seminaarissa boreaalisen alueen jäsenmaat valmistautuvat ennallistamisasetuksen voimaantuloon ja toimeenpanoon keskustelemalla ja jakamalla tietoa keskenään.
Seminaarissa esitellään myös Suomessa jo tehtävää suojelu- ja luonnonhoitotyötä. Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä, kuten soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinneympäristöjä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) tavoitteet on tällä hetkellä asetettu vuoteen 2025 saakka, mutta ohjelman jatkosta on jo tehty päätös. METSO-ohjelman jatkokautta muun muassa sen tavoitteita ja laajentamista koko Suomen kattavaksi tullaan valmistelemaan yhdessä sidosryhmien kanssa ennen uuden ohjelmakauden alkua. Molemmat ohjelmat perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Lisätietoja
EU:n biodiversiteettistrategia:
Outi Ala-Honkola
erityisasiantuntija
p. 050 427 0608
[email protected]
EU:n ennallistamisasetus:
Olli Ojala
ympäristöneuvos
p. 050 470 0907
[email protected]
Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia:
Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
p. 050 598 6162
[email protected]