Biodiversiteettiareena: luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista sitoutumista – kansallinen biodiversiteettistrategia vastaamaan haasteeseen
Luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä kulttuuria, taloutta ja politiikkaa koskevana kysymyksenä. Lisäksi eri toimijoiden, kuten yritysten, maanomistajien ja sijoittajien on sitouduttava ekologisen siirtymän toteuttamiseen. Näin summaa johtopäätöksiään Biodiversiteettiareena, joka toi ison joukon asiantuntijoita eri puolilta yhteiskuntaa keskustelemaan luontokadon juurisyistä ja tarvittavista toimista.
Ympäristöministeriö koolle kutsuman Biodiversiteettiareenan tuloksia ja johtopäätöksiä hyödynnetään kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman valmistelussa. Uusi strategia ja toimintaohjelma laaditaan, koska edellinen vuoteen 2020 ulottunut strategia ja toimintaohjelma eivät ole pysäyttäneet luonnon köyhtymistä.
Kansallinen biodiversiteettistrategia tavoittelee ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa. Biodiversiteettiareenan tehtävänä oli pohjustaa vuoteen 2030 ulottuvia tavoitteita sekä niiden edellyttämiä polkuja. Riittävän laajoja tarkasteluja ekologisesta siirtymästä ei ole aiemmin tehty.
Biodiversiteettiareenaan osallistui 34 asiantuntijaa hallinnosta, eri toimialoilta, kansalaisyhteiskunnasta ja tiedeyhteisöstä. Työskentelyssä määriteltiin ekologinen siirtymä ja luotiin muutospolkuja ekologisen siirtymän kulttuuriin, asenteisiin ja tietopohjaan, luonnon huomioivaan talouteen, instituutioiden ja ohjauksen rooliin ekologisessa siirtymässä sekä lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja osallistavaa ohjausta
Biodiversiteettiareenan tulokset muistuttavat, että kestävyyden eri ulottuvuuksiin liittyvät tavoitteet ovat joskus ristiriidassa keskenään ja että oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa eri ryhmille eri asioita. Välineitä murroksen edistämiseen on, eikä niiden käyttöönotossa tarvitse odottaa kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja strategioita. Monissa aloitteissa kansalaiset ja yritykset ovatkin olleet julkista ohjausta notkeampia toimijoita. Poliittisen ohjauksen tärkeä tehtävä on varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ja kannustimet osoittavat ekologisesti kestävän suunnan. Biodiversiteettiareenan mukaan
- Ekologisen siirtymän edistämiseksi tarvitaan pitkän aikavälin muutossuunnitelma ja kansallinen ylivaalikautinen sitoutuminen.
- Eri sidosryhmien pitää voida osallistua toimien suunnitteluun ja seurantaan jo varhaisessa vaiheessa.
- Biodiversiteettipolitiikan toimenpiteiden tulee olla vaikuttavia.
- Neuvontaa, koulutusta ja viestintää pitää lisätä, jotta ymmärrys luontokadosta paranee ja sitä myötä myös arvot, asenteet muuttuvat.
Biodiversiteettistrategiassa mukana laaja sidosryhmäjoukko
Kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2021 toimineissa alatyöryhmissä, jotka seurasivat samaa teemajakoa kuin Biodiversiteettiareena. Tällä hetkellä ympäristöministeriö koostaa alatyöryhmien työtä strategialuonnokseksi. Kevään 2022 aikana valmistelutyöhön kutsutaan keskeisiä sidosryhmiä. Tavoitteena on, että kansallinen biodiversiteettistrategia on valmis vuoden 2022 syksyllä. Strategiaa toteuttava toimintaohjelma käynnistyy pian tämän jälkeen.
Lisätietoja:
Biodiversiteettiareena 2021 -loppuraportti:
Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
puh. 0295 250 016
[email protected]
Kansallinen biodiversiteettistrategia:
Olli Ojala
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 039
[email protected]
Auvinen ym. (2020). Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arviointi