2020 oli merkittävien luontotoimien vuosi Suomessa
Vuonna 2020 Suomessa on tehty ennennäkemättömän kovasti töitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Eri elinympäristöjen hoitoon on panostettu ympäri maata uudella Helmi-elinympäristöohjelmalla ja metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelmalla. Metsien vapaaehtoinen suojelu on ulotettu myös Pohjois-Suomeen. Lisäksi retkeilyrakenteita on kunnostettu niin kansallispuistoissa kuin kuntien lähivirkistysalueilla, ja suomalaiset ovat löytäneet luontokohteet uudella innolla.
”Tällä hallituskaudella olemme panostaneet merkittävästi luonnonsuojeluun. Lisäsimme rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. Konkreettisia toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on tehty Helmi- ja METSO-ohjelmien piirissä. Isoja panostuksia on tehty myös retkeilyinfran parantamiseksi. Tämä on tullut tarpeeseen, kun suomalaiset ovat tänä vuonna löytäneet luontoon uudella innolla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Soita ja metsiä suojeltiin ja ennallistettiin, perinneympäristöjä kunnostettiin
Helmi-elinympäristöohjelmalla on suojeltu jo noin 5000 hehtaaria soita. Leudosta talvesta huolimatta myös vuoden 2020 tavoite ennallistaa 1 800 hehtaaria soita ja useita lähteikköjä saavutettaneen. Perinnebiotooppeja ja arvokkaita lintukosteikkoja on kartoitettu ja kunnostuksia käynnistetty. Metsäisissä elinympäristöissä on mm. kunnostettu lehtoja, harjujen paahdeympäristöjä ja valkoselkätikkametsiä.
Myös METSO-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan: ohjelman toteutustavoite 4500 hehtaaria saavutettaneen tänä vuonna. Lisäksi vapaaehtoinen suojelu on tänä vuonna ulotettu Etelä-Suomesta koko Suomen alueelle. Uudella rahoituselementillä tavoitellaan Pohjois-Suomessa olevien vanhojen metsien suojelua.
Luonnonsuojelulain uudistustyö käynnistettiin
Luonnonsuojelulain uudistuksen valmistelu käynnistyi alkuvuodesta 2020. Uudistuksessa pyritään vahvistamaan lain vaikuttavuutta ja keinoja turvata luontoa aiempaa paremmin. Erityistä huomiota on kiinnitetty lajien ja luontotyyppien suojelun monipuolistamiseen, luonnonsuojelutoimien kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja kannustavuuteen.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen resursseja vahvistettiin
Eri puolilla Suomea on ollut aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa konkreettisia luonnonhoitotoimia, jotka parantavat luonnon monimuotoisuuden tilaa. ELY-keskuksiin ja Metsähallituksen Luontopalveluihin on palkattu yhteensä noin 100 htv työntekijöitä Helmi-ohjelmaa toteuttamaan. Myös kunnat ovat osallistuneet Helmi-ohjelmaan ympäristöministeriön myöntämien Kunta-Helmi-avustuksien mahdollistamana. Kunta-Helmissä jaettiin tänä vuonna yli 2,3 miljoonaa euroa kuntien omiin hankkeisiin, jotka keskittyvät luontokohteiden kunnostukseen ja hoitoon. Kunta-Helmi-hankkeita aloitettiin 45 yhteensä 36 kunnan alueilla.
Tieteen ja politiikan vuoropuhelua tiivistettiin
Luontopaneelin roolia riippumattomana tiedepaneelina on selkeytetty ja sen resursseja on vahvistettu. Suomen luontopaneeli on nyt uudella kaudella Suomen ilmastopaneelin kaltainen toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua.
Luonnonsuojelulain uudistuksessa on käytetty uudella tavalla tieteellistä tukea. Ympäristöministeriö kokosi yhteistyössä SOFI-tiedeneuvonantohankkeen kanssa valmistelun tueksi monitieteisen tutkijaryhmän. Tieteellinen tukiryhmä pohti uudistuksen alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tukiryhmän työn tuloksena saatiin vahvempi ymmärrys luonnonsuojelulakiin kaavailtujen muutosten kokonaisvaikutussuunnista, suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin sekä rajapinnoista muuhun lainsäädäntöön.
Kotimaisia luontokohteita kunnostettiin
Kansallispuistojen ja monien muiden suosittujen valtion luonnonsuojelualueiden retkeilypalveluja on kunnostettu laajasti. Huonokuntoiseen retkeilyinfraan kertyneen korjausvelan lyhentämiseen on kohdennettu viime ja tämän vuoden aikana noin 20 miljoonan euron rahoitus. Valtion retkeilyalueiden retkeilyinfran lisäksi kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen on ollut tarjolla avustusta yhteensä 13 miljoonaa euroa: 10 miljoonaa kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen ja 3 miljoonaa kansallisten kaupunkipuistojen luonnonhoitotoimenpiteisiin, luontoa kulutukselta suojaavan infran rakentamiseen sekä lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuuksien parantamiseen.
”Hyvät retkeilyrakenteet edesauttavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa ihmisten kulkua ohjaamalla sekä parantavat oleellisesti monen luontomatkailuyrityksen toimintaedellytyksiä. Hyvä retkeilyinfra on myös vastaus koronavuoden ulkoilubuumiin. Luonnon merkitys on korostunut koronavuoden aikana”, sanoo ministeri Mikkonen.
Luontosuhdebarometrin mukaan suurin osa suomalaisista lisäsi luonnossa liikkumista koronakevään aikana. Suomalaiset ovat viettäneet tänä vuonna enemmän aikaa luonnossa ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla. Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivatkin jopa 20 prosentilla, kun käyntimääriä verrataan viime vuoden ajanjaksoon 1.1.-31.7.
Vuosi 2021 on vahvojen kansainvälisten päätösten aika
Euroopan komissio julkaisi toukokuussa Euroopan luonnon monimuotoisuuden strategian 2030. Strategia on keskeinen osa eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa ja siirtymää kohti vihreää taloutta. EU:n luonnon monimuotoisuusstrategia 2030 asemoi Eurooppaa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluihin post-2020 luonnon monimuotoisuuden tavoitteista.
Tänä vuonna maailman maiden oli määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa Kunmingissa. Kokous ja sitä edeltävät neuvottelut ovat kuitenkin myöhästyneet koronapandemiasta johtuen. Alustava ajankohta osapuolikokoukselle on lokakuu 2021.
”Kansallisesti olemme saaneet aivan uuden vaihteen silmään elonkirjon turvaamisessa. Luontomme köyhtyy kuitenkin edelleen. Luonnon monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa: maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa, maa- ja metsätaloudessa, liikenteessä sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Yhteiskuntamme toipumista koronapandemiasta on tuettava tavalla, jolla etsitään samalla ratkaisuja kestävyyskriisiin. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous on näytön paikka. Luonnon köyhtyminen voidaan vielä pysäyttää, jos sitoudumme siihen vakavasti”, ministeri Mikkonen sanoo.
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 0295 250 231, [email protected]