Hallitus esittää perustettavaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston

Pinta-alaltaan 102 000 hehtaarin suuruinen puisto koostuisi nykyisestä Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta sekä Ylläs-Aakenustunturin alueesta, joka pääosin kuuluu valtioneuvoston periaatepäätökseen vanhojen metsien suojelusta. Näiden kahden alueen yhdistämisellä Länsi-Lappiin muodostuisi lähes sadan kilometrin pituinen suurkansallispuisto. Alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan myös Natura 2000-verkoston Suomen ehdotukseen.

Pallas-Ounastunturin alue on ollut vuodesta 1938 lähtien kansallispuistona. Alueen käyttötarkoitus pysyisi samana, kun se liitetään osaksi nyt ehdotettua suurkansallis-puistoa.

Kansallispuistokomitea ehdotti jo mietinnössään 1976 Ylläs-Aakenuksen alueen perustamista kansallispuistoksi. Alue ei kuitenkaan sisältynyt valtioneuvoston vuonna 1978 tekemään periaatepäätökseen maamme kansallispuistoverkon kehittämisestä. Metsähallitus teki ympäristöministeriölle vuonna 1998 esityksen, jonka mukaan alueen suojelu toteutettaisiin perustamalla kansallispuisto.

Länsi-Lapin merkittävimmän yhtenäisen tunturijakson sekä siihen liittyvien metsien ja soiden suojelulla on huomattava merkitys Suomen luonnon monimuotoisuuden säily-misen kannalta. Pallas-Ounastunturin alue on pohjoisboreaalisen havumetsävyöhykkeen korkein tunturiselänne. Alueen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 50 kilometriä. Siihen kuuluvat Ounastunturi, Ruototunturi, Könkäsentunturi, Suastunturi, Pallas-tunturi, Lommoltunturi, Sammaltunturi ja Keimiötunturi. Tunturiylänkö on keskimäärin 400-500 metriä merenpinnan yläpuolella ja tunturilaet kohoavat tästä vielä 200-300 metriä.

Alueella on erilaisia havumetsiä, tunturikoivikoita, tunturikangasta ja soita. Alueen eläi-mistö on runsaslajinen: siellä on tavattu yhteensä 30 nisäkäslajia, 129 lintulajia, 14 kalalajia ja 4 lajia matelijoita. Muun muassa karhu, ilves ja saukko ovat alueen vakinaisia asukkaita. Pallas-Ounastunturin alueen järvien ja purojen rautu- ja taimenkannoilla on erityistä luonnonsuojelullista merkitystä.

Ylläs-Aakenustunturin alue on yksi maamme merkittävimmistä luonnonmetsien ja eteläisen tunturiluonnon suojelualueista. Alueen pinta-alasta noin 60 prosenttia on met-sämaata, joka on pääosin luonnontilaista tai ainoastaan 1900-luvun alkupuolella poimintahakkuin käsiteltyä. Puustosta valtaosa on yli 160 vuotta vanhaa. Noin neljäsosa alueen pinta-alasta on suota. Alueen suurin järvi, Aakenus- ja Pyhätunturien välissä si-jaitseva Pyhäjärvi on alueen kauneimpia maisemakohteita.

Perustettavan kansallispuiston alueet ovat valtion omistuksessa. Kansallispuiston sisällä on 1 100 hehtaaria yksityistä maata. Kansallispuistoa täydentävien hankintojen kus-tannuksiksi on arvioitu 0,5 miljoonaa euroa. Kansallispuistoon sisällytettävät Pallasjärven ranta-alueet siirtyisivät Metsäntutkimuslaitoksen hallinnasta Metsähallituksen

hallintaan.



Alueen palveluvarustus on rakennettu jo varsin kattavaksi luontokeskuksineen ja reitis-töineen. Alueen hoidon vuotuisiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 1,4 miljoonaa euroa. Kansallispuiston hallinto-, suunnittelu- ja hoitotöiden työllistävä vaikutus on vuosittain noin 24 henkilötyövuotta.

Kansallispuiston perustamisella on vaikutusta myös kunnallistalouteen. Matkailijamäärien ja ?tulojen odotetaan puiston perustamisen myötä entisestään kasvavan lähivuosi-na.

Kansallispuistoesityksestä annetuissa lausunnoissa on yleisesti kannatettu puiston perustamista. Useissa kuntien lausunnoissa on kuitenkin todettu, että valmistelussa on sivuutettu paikallisten asukkaiden oikeudet ja kiistetty valtion omistusoikeus kansallispuiston alueisiin. Useassa lausunnossa on myös kiinnitetty huomiota puiston nimeen ja ehdotettu nimeksi Pallastunturin kansallispuistoa.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Hannu Karjalainen

puhelin (09) 1603 9329