Ilmastosopimuksen osapuolien 9. konferenssi Milanossa 1.-12.

Milanon konferenssin korkean tason osuuden kokouksissa käsitellään seuraavia teemoja: ilmastonmuutos, sopeutuminen ja kestävä kehitys, teknologian käyttö, kehittäminen ja siirto sekä kansallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason edistymisen arviointi. Keskusteluissa pohditaan miten ilmastosopimuksen tavoite saavutetaan sekä keskustellaan tieteellisistä, tiedollisista, toimintapoliittisista ja rahoituksen näkökulmista.

Osapuolikonferenssin yhteydessä pidetään myös ilmastosopimuksen alaelinten istunnot. Ne valmistelevat sekä konferenssin päätöksiä että omia päätelmiä, jotka liittyvät erityisesti Kioton pöytäkirjan toimeenpanon valmisteluun. Konferenssin ensimmäinen viikko sekä toisen viikon alku käytetään pääosin tähän työhön.

Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997 kolmannessa osapuolikonferenssissa. Sen jälkeen vuonna 2001 päästiin yksimielisyyteen Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä vuonna 2001 ns. Marrakeshin sopimuksissa. Vuosi sitten kahdeksannessa osapuolikonferenssissa valmisteltiin Kioton pöytäkirjan voimaantuloa sekä aloitettiin keskustelu osapuolten kesken Kioton pöytäkirjan velvoitekauden, 2008-2012, jälkeisestä ajasta.

Osapuolikonferenssin keskeisimmät aiheet

Osapuolikonferenssissa ja alaelinten kokouksissa on määrä hyväksyä muun muassa ns. Kioton mekanismeihin liittyviä päätöksiä. Näistä tärkein on teollisuusmaiden ja kehitysmaiden yhteisiä hankkeita koskevan ns. puhtaan kehityksen mekanismin yhteydessä toteutettavien metsityshankkeiden säännöt. Tällaisten hankkeiden avulla metsiin pyritään sitomaan ilmakehän hiiltä ja edistämään kestävää kehitystä kohdemaassa. Hankkeen toteuttamiseen osallistunut teollisuusmaa saa laskea sitoutuneen hiilen hyväkseen Kioton pöytäkirjan velvoitteita täyttäessään. Sääntöihin liittyy vielä useita ongelmia: miten metsiin sitoutunut hiili korvataan esimerkiksi alueen hakkuun jälkeen ja miten hankkeiden sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon.

Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeiden säännöt hyväksyttiin muilta osin jo ns. Marrakeshin sopimusten yhteydessä, ja samalla perustettiin hallintoneuvosto valvomaan hankkeiden valmistelua ja hyväksymistä. Milanossa hyväksytään hallintoneuvoston toimintasuositukset, jotta ensimmäiset puhtaan kehityksen hankkeet voidaan rekisteröidä vuoden 2004 alkupuolella.

Yhdeksännessä osapuolikonferenssissa on määrä tehdä joitakin Kioton pöytäkirjan toimeenpanon hallinnollisiin valmisteluihin liittyviä päätöksiä. Lisäksi kokouksen asialista sisältää muun muassa kehitysmaiden tukemiseen, osapuolien kasvihuonekaasupäästötietojen raportointiin sekä tutkimukseen liittyviä aiheita.

Ilmastosopimuksen alaelimiä ovat Ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa käsittelevä alaelin Subsidiary Body for Implementation, SBI ja Tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä neuvoa-antava alaelin Subsidiary Body for Technical and Scientific Advice, SBSTA. Alaelimet kokoontuvat virkamiestasolla kaksi kertaa vuodessa.

Tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä neuvoa-antavan alaelimen asialistalla käsitellään muun muassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n työtä. IPCC on käynnistämässä ns. neljännen arviointiraportin laadinnan. Siinä arvioidaan ja tiivistetään uusimmat tutkimustiedot ilmastonmuutoksesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Lisäksi kokouksessa hyväksytään IPCC:n laatimat, hiilinieluja koskevat yleiset laskentaohjeet, ns. hyvän käytännön ohjeistot. Näitä laskentaohjeita sovelletaan, kun ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolet arvioivat esimerkiksi metsiin ja maaperään sitoutuneen hiilen muutoksia.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Susanna Dromberg, gsm 040 546 1482

Yhteydet valtuuskunnan jäseniin:

Tuomas Niemi, gsm 050 572 6342