Laatunormit vesiympäristölle vaarallisille ja haitallisille aineille
Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Tavoitteena on suojella pintavesiä lopettamalla tai vähentämällä joko kokonaan tai vaiheittain vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat vesiin ja viemäreihin. Asetuksella pannaan täytäntöön kahden EU:n direktiivin velvoitteet. Asetus on merkittävä keino vähennettäessä sisävesiin ja Itämereen joutuvien vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusta. Asetus tulee voimaan 1.12.2006.
Asetus tuo haitallisille aineille päästökieltoja sekä raja-arvoja päästöille. Uutena asiana asetus määrittelee ympäristönlaatunormit 33 haitalliselle aineelle. Asetuksen liitteenä ovat luettelot vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka kertyvät eliöihin. Haitallisia aineita käytetään hyvinkin arkisissa tuotteissa, kuten pesuaineissa, kosmetiikassa, erilaisissa hajusteissa ja toilettituotteissa.
Ympäristönlaatunormit säätelevät haitallisten aineiden pitoisuuksia
Asetuksella määritellään ns. ympäristölaatunormit, joilla säädellään haitallisten aineiden pitoisuuksia sekä sisämaan pintavesissä että merivedessä. Ympäristönlaatunormi on sellainen vesiympäristölle haitallisen ja vaarallisen aineen pitoisuus vedessä, jota ei saa ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää.
Ympäristönlaatunormit annetaan 15 haitalliselle aineelle, jotka ovat joko teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja tai torjunta-aineita. Lisäksi laatunormi asetetaan 18:lle Euroopan yhteisössä vaaralliseksi määritellylle aineelle. Näistä kaksi on metalleja (elohopea ja kadmium) ja loput ovat teollisuuskemikaaleja ja käyttökiellossa olevia torjunta-aineita. Tällaisia aineita saattaa vielä joutua vesiin kuluttajatuotteista, joita tuodaan ulkomailta.
Ympäristönlaatunormia käytetään raja-arvona luokiteltaessa pintavesiä ja määritettäessä vesien hyvä kemiallinen tila. Tavoitteena on, että päästöjä ja huuhtoutumia vähentämällä luonnonaineiden pitoisuudet olisivat pitkällä aikavälillä lähellä tausta-arvoja. Synteettisiä eli keinotekoisia aineita pyritään vähentämään niin, että niiden pitoisuudet laskisivat lähelle nollaa.
Toiminnanharjoittajille seurantavelvollisuus
Asetuksen mukaan toiminnanharjoittajan on seurattava pintaveden laatua, mikäli toiminta edellyttää ympäristölupaa. Tarkkailuvelvollisuus koskee pintavettä, johon päästetään tai johon huuhtoutuu vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Asetuksessa säädellään tarkkailuun liittyvistä yksityiskohdista, kuten tarkkailun tiheydestä ja tarkkailupaikoista.
Asetuksen velvoitteet maksavat toiminnanharjoittajalle arviolta 2000-31 000 euroa vuodessa. Alkuvaiheessa velvoite koskisi noin 150 yritystä Suomessa. Haitallisia aineita käytetään lähinnä kemian- ja metalliteollisuudessa liuottimina sekä massa- ja paperiteollisuudessa limantorjunta-aineina.
Torjunta-aineiden käyttäjille ilmoitusvelvollisuus
Asetus tuo uuden keinon puuttua torjunta-aineiden aiheuttamaan pintaveden pilaantumiseen. Asetuksen mukaan alueellinen ympäristökeskus voi pyytää toiminnanharjoittajilta tietojärjestelmää varten tietoja torjunta-aineiden käytöstä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa maanviljelijät, valtionrautatiet, tiehallinto, seurakunnat ja golfyrittäjät. Pyyntö voidaan esittää, jos ympäristönlaatunormit vesistössä ovat ylittymässä. Tieto tästä saadaan valuma-alueen vesistöseurannasta. Saatujen tietojen perusteella suunnitellaan ja kirjataan vesialueen vesienhoitosuunnitelmiin suojelutoimet, joilla vesistön hyvä tila säilyy.
Sedimentit ja eliöt laatunormien ulkopuolelle
Tässä vaiheessa ympäristönlaatunormeja ei voitu asettaa sedimenteissä ja eliöissä oleville haitallisille ja vaarallisille aineille. Kertyvien aineiden pitoisuuksien seurantaa sedimentistä ja eliöistä pidetään kuitenkin tärkeänä. Niistä mitattujen tulosten avulla voidaan saada luotettavampi kokonaiskuva etenkin rasvaliukoisista, orgaaniseen aineeseen sitoutuvista yhdisteistä kuin pelkästään vesinäytteistä tehtyjen analyysien perusteella. Analyyttisiä määritysmenetelmiä ja myrkyllisyyden testausmenetelmiä on jatkossa kehitettävä.
Haitallisten aineiden pitoisuuksia selvitetty
Asetuksen liitteissä mainitut haitalliset aineet perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ns. prioriteettiaineiden luetteloon. Näiden aineiden esiintymistä Suomessa on selvitetty ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ns. VESKA-projektissa Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten voimin.
Lisätietoja:Neuvotteleva virkamies Airi Karvonen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9688, [email protected]. Hallitussihteeri Satu Räsänen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9326, [email protected]. Erikoistutkija Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 2408, [email protected].