Biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen
Valtioneuvosto hyväksyi tänään biojätestrategian eli kansallisen strategian biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi. Päätöksen taustalla on EU:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY), joka edellyttää, että jäsenmaat laativat tällaisen strategian. Sen tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonepäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen.
Direktiivi edellyttää että kaatopaikalle vietävän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2006 enintään 75 prosenttia, vuonna 2009 enintään puolet ja vuonna 2016 enintään 35 % vuoden 1994 määrästä. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha, paperi- ja kartonkijätettä.
Suomessa tällaista jätettä sijoitettiin vuonna 1994 kaatopaikoille yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia, joten sen kaatopaikkakäsittely on meillä rajoitettava vuonna 2006 enintään 1,6 miljoonaan tonniin, vuonna 2009 enintään miljoonaan tonniin ja vuonna 2016 enintään 700 000 tonniin. Vastaavasti vaihtoehtoiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn onjätettä ohjattava arvioitu jätemäärän kasvu huomioon ottaen vuonna 2006 yhteensä 700 000 tonnia, vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 2,1 miljoonaa tonnia.
Tavoitteisiin eri vaihtoehtoja käyttäen ja paikallisten olosuhteiden pohjalta
Direktiivin määrittelemiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Suomessa toimia niin 1) jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja määrän vähentämiseksi, 2) jätemateriaalin kierrätyksen lisäämiseksi, 3) jätemateriaalin biologisen käsittelyn - kompostoinnin ja mädätyksen - lisäämiseksi kuin 4) jätemateriaalin hyödyntämiseksi energiantuotannossa.
- Biojätestrategia lähtee siitä, että jätteiden lajittelua, esikäsittelyä ja hyödyntämistä koskevista ratkaisuista ja uusien laitosten rakentamisesta päätetään maakunnissa jätehuoltoalueittain tai laajemmin usean jätelaitoksen kesken, kertoi ympäristöministeri Jan-Erik Enestam strategiasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
- Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa edellyttää tarvittavan energiatarpeen olemassaoloa, jolloin näiden jätettä polttavien laitosten investoinneista päättävät energialaitokset ja yhtiöt. Ei valtioneuvosto voi suositella, että kaikilla alueilla on käytettävä ensisijaisesti yhtä vaihtoehtoa. Ratkaisut tehdään käytännössä kuitenkin paikallisten olosuhteiden mukaan, painotti Enestam.
Strategialla pyritään siihen, että erilliskerättyä keräyspaperia ja -pahvia kierrätetään noin 25 prosenttia ja muuta biohajoavaa aineesta noin 5 prosenttia syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Tämän lisäksi tarvitaan uutta jätteiden käsittely- tai hyödyntämiskapasiteettia vuoteen 2009 mennessä 600 000 tonnille ja vuoteen 2016 mennessä noin 1,2 miljoonalle tonnille. Lisäkapasiteetista pääosa tarvitaan biohajoavan jätteen esikäsittelyyn ja energiana hyödyntämiseen.
Biohajoavien yhdyskuntajätteiden jätehuollon pääoma- ja käyttökustannusten arvioidaan strategian sisältämien toimien johdosta nousevan vuoden 2000 noin 280 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon vuoteen 2009 mennessä ja noin430-480 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2016 mennessä.
Kustannuksia lisäävät erityisesti uusien esikäsittelylaitosten, rinnakkais- ja jätteenpolttolaitosten perustaminen sekä keräyksen ja kuljetusten kasvu. Uuden kapasiteetin rakentamiskulujen ja nykyisten laitosten kunnostuskustannusten arvioidaan olevan vuoteen 2016 mennessä noin 750-800 miljoonaa euroa. Näistäkin jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain mukaan jätteen haltija ellei tuotteen valmistajan tai maahantuojan jätehuolto- ja kustannusvastuista ole muuta säädetty.
Jatkotyön osalta ministeri Enestam totesi, että ympäristöministeriö asettaa ensi vuoden alussa jätepoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella uutta valtakunnallista, vuoteen 2020 ulottuvaa jätesuunnitelmaa ja linjata jätelain kokonaisuudistusta. Ministerin mukaan jätelain kokonaisuudistus ja siihen liittyvät hallituksen esitykset jäävät kuitenkin seuraavan hallituskauden asiaksi.
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Olli Pahkala, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9737
Ylitarkastaja Ari Seppänen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9715