Hyppää sisältöön
Media

Tutkijat suosittelevat uusia kuormituskattoja rannikkovesille

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintavaltioneuvoston kansliaympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 21.6.2023 9.06
Tiedote 260/2023

Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.

Rannikkovesien ravinteiden kuormituskatot ja kuormituksen vähentämisen taakanjako -hanke (KATOT) arvioi suurimmat sallitut kuormitusmäärät eli kuormituskatot kolmelle merialueelle rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Saaristomerelle typen kuormituskatoksi esitetään 1 794 tonnia vuodessa ja fosforin kuormituskatoksi 126 tonnia vuodessa. Selkämeren vuosittaisiksi kuormituskatoiksi esitetään typen osalta 7 973 tonnia ja fosforin osalta 302 tonnia. Suomenlahdelle esitetyt vuosittaiset kuormituskatot ovat 4 401 tonnia typpeä ja 194 tonnia fosforia. Nämä katot ovat huomattavasti nykyisen kuormitustason alapuolella.

Suomesta päätyy Itämereen jokien kuljettamana ja suorana pistekuormana vuosittain keskimäärin 77 000 tonnia typpeä ja 3 900 tonnia fosforia. Eri kuormituslähteiden osuudet päästöistä vaihtelevat merialueittain: Maatalous on suurin kuormituslähde Perämerta lukuun ottamatta, missä luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osuus korostuu. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti Saaristomerellä merkittävä.

Edes hankkeen mallintamat maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen mittavat vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä hyvän tilan saavuttamiseen seuraavien 30 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista erityisesti maatalousmaalta. Mittavilla toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista saada merialueiden tila paranemaan.

Raportin mukaan ”Osa valuma-alueella tehtävistä toimenpiteistä on sellaisia, että kuormitusvähennykset tapahtuvat vielä 30 vuotta pidemmällä viiveellä. …meriekosysteemit reagoivat viiveellä ravinnekuormituksen vähenemiseen.”

Ohjauskeinoiksi hanke suosittelee mm.

  1. maatalouden tukimuutoksia edistämään heikkotuottoisten peltojen siirtämistä muuhun käyttöön,
  2. ravinnetietovarannon perustamista tukemaan lannoituksen enimmäisrajojen valvontaa ja vesiensuojelutoimien kohdentamista,
  3. sanktioita tai kannustimia tukemaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon käyttöönottoa turvemailla,
  4. laajempaa lupavelvoitetta metsäojitukseen,
  5. kalankasvatuksen kiertovesilaitosten toimintaedellytysten tukemista.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Vivi Fleming Suomen ympäristökeskus (SYKE), p.  0295 251 879, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.