Valtioneuvosto päätti yksimielisesti Natura 2000 -alueista
Valtioneuvosto päätti tämänpäiväisessä istunnossaan muutoksista Suomen Natura 2000 -alueisiin. Päätös koskee yhteensä 36 aluetta, joiden käsittelyn korkein hallinto-oikeus palautti valtioneuvostolle vuonna 2000. Päätökseen sisältyvät muun muassa Kemihaaran suot ja Koitelaisen alue Lapissa.
Uusi päätös on ympäristöministeriön esityksen mukainen ja se supistaa vuonna 1998 päätettyjä alueita noin 2390 hehtaarilla. Lisäysten ja laajennusten pinta-ala on puolestaan noin 25 900 hehtaaria.
Päätökseen liitettiin kaksi lausumaa, joista toisessa todetaan Koitelaisen ja Antinmäen-Kylmäpuron-Hevossuon alueiden merkitys malmi- ja mineraalivarojen esiintymisalueina. Valtioneuvosto sitoutuu edistämään malmi- ja mineraalivarojen hyödyntämishankkeita turvaamalla tutkimismahdollisuudet näillä alueilla myös tulevaisuudessa. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti myös kaivospiirien muodostamiseen ottaen huomioon luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n määräykset.
Kemihaaraa koskevassa lausumassa todetaan valtioneuvoston olevan valmis tarvittaessa edistämään elinkeinotoiminnan kehittämistä alueella ottaen huomioon luonnonsuojelulain 65-66 §: ien säännökset.
21 aluetta pienennettiin, viittä laajennettiin
Valtioneuvoston nyt päättämiin alueisiin kuuluu 28 vuonna 1998 päätettyä aluetta, joiden osalta tarkasteltiin, onko aluetta mahdollisesti supistettava tai ovatko alueen valinnalle esitetyt perusteet olleet riittäviä. Päätös rajaa 21 aluetta pienemmäksi yhteensä noin 2 390 hehtaarilla.
Viiden alueen osalta tutkittiin sitä, olivatko näiden alueiden rajaukset vuoden 1998 päätöksessä perustuneet ekologisesti yhtenäisiin kokonaisuuksiin sillä tavoin kuin direktiivit ja oikeuskäytäntö edellyttävät. Korkein hallinto-oikeus oli ratkaisuissaan katsonut näihin
alueisiin vuoden 1998 päätöstä edeltäneessä valmistelussa kohdistuneet supistukset lainvastaisiksi. Näitä alueita laajennettiin nyt yhteensä noin 10 700 hehtaarilla.
Alueisiin sisältyy mm. Koitelaisen alueen laajennus noin 10 100 hehtaarilla. Alueen rajaus käsittää yhtenäisen, luonnontilaisen suo- ja metsäluonnon kokonaisuuden, joka on merkittävä sekä luonto- että lintudirektiivin kannalta. Koitelaisen eteläosan tärkeimmät
suojeluarvot sisältyvät laajoihin aapasoihin ja monipuolisiin lettoihin. Loueaapa, Allema-aapa ja alueen vesistöt tarjoavat suotuisan elinympäristön erityisesti vesilinnuille ja kahlaajille. Koitelainen kuuluu myös kansainvälisen Ramsarin kosteikkojensuojelusopimuksen listalle.
Kolme uutta aluetta mukaan verkostoon
Kolmessa käsitellyssä alueessa oli kysymys siitä, että alueet olivat sisältyneet vuoden 1998 päätöksen valmisteluaineistoon, mutta eivät lopulliseen päätökseen. Kahden alueen osalta korkein hallinto-oikeus oli katsonut, että niiden pois jättäminen ei ollut esille tulleilla perusteilla lainmukaista.
Kemihaaran soiden osalta korkein hallinto-oikeus oli todennut, että ottaen huomioon alueen luonnonarvoista saatu selvitys, sen pois jättämiselle ei ollut esitetty riittäviä perusteluja lainmukaisuuden arvioimiseksi. Kemihaaran alueen rajaukseen tehtiin viimekeväisen kuulemisaineiston perusteella pieniä tarkistuksia, ja lisäksi sen toteuttamistapaa muutettiin harjualueilla metsätalouden kannalta sallivampaan suuntaan.
Uudet alueet ovat Peuralamminneva Kyyjärvellä (487 ha), Karunginjärvi Torniossa (688) ja Kemihaaran suot Pelkosenniemellä ja Savukoskella (14 063 ha). Alueiden yhteispinta-ala on noin 15 240 hehtaaria. Peuralamminneva on alueellisesti merkittävä luonnontilainen suoalue, ja se on yksi eteläisimmistä aapasoista. Karunginjärvi puolestaan on tärkeä vesilintujen, erityisesti joutsenen, muutonaikainen levähdysalue.
Kemihaaran soiden alue sisältää kaksi linnustollisesti huomattavan arvokasta aapasuokokonaisuutta, Kokonaavan ja Kilpiaavan. Kyseiset aapasuot ovat linnustollisesti maan parhaimpia ja samaa tasoa kuin Natura 2000 -verkostoon jo kuuluva, lähistöllä
sijaitseva Kairanaapa. Kemihaaran soiden Natura-alue yltää lisäksi lintualueiden pisteytysjärjestelmällä vertailtuna parhaimpien lintuvesien suojeluohjelman kohteiden tasolle. Alueella pesivä parimäärä on myös usean lajin osalta huomattava
verrattuna lajien kokonaispopulaatioihin. Lisäksi alueella esiintyy Suomessa uhanalaisia lintulajeja. Alue on siis useiden lintutieteellisten mittareiden perusteella kiistatta lintudirektiivin tarkoittamien sopivimpien SPA-alueiden joukossa. Alueella on lisäksi merkitystä useiden luontotyyppien, erityisesti aapasoiden ja lettojen, sekä eräiden luontodirektiivin lajien, kuten
laaksoarhon, suojelun kannalta.
Päätöksen tiedoksianto tapahtuu yleistiedoksiantona asettamalla aineisto nähtäville noin kuukauden kuluttua. Nähtävilläoloaikana päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lisätietoja:
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9592
Hallitussihteeri Heikki Korpelainen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9516
Erityisavustaja Susanna Dromberg, ympäristöministeriö, gsm 040 - 5461 482