Tuulivoiman ympäristöhaitat voidaan välttää hyvällä suunnittelulla

Laajamittaisen tuulivoimarakentamisen ympäristöhaitat voidaan minimoida hyvällä suunnittelulla ja keskittämällä voimalat suuriin yksiköihin. Tätä mieltä on ympäristöministeri Satu Hassi, joka puhui tänään pidetyssä tuulivoimaa ja ympäristölainsäädäntöä käsittelevässä seminaarissa Kansallismuseossa Helsingissä.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa, millaisia haasteita tuulivoiman mahdollisimman hyvä sovittaminen ympäristöön asettaa alueidenkäytön suunnittelulle sekä esiteltiin ympäristöministeriön tuulivoimatyöryhmän kesäkuussa valmistuvaa työtä

Ympäristöministeri Satu Hassin mukaan tuulivoima on monessa suhteessa ylivertainen tapa tuottaa energiaa: tuulivoimala ei haise eikä juuri melua; se ei tuota ihmisten terveydelle tai ympäristölle haitallisia päästöjä; se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja avaa merkittäviä mahdollisuuksia korkean ympäristöteknologian kehittämiseen, kaupalliseen hyödyntämiseen ja vientiin.

Toisaalta tuulivoimalat koetaan Hassin mukaan usein maiseman pilaajiksi ja lähiympäristön häiriötekijäksi.

"Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien sekä ympäristöarvojen yhteensovittamista. Nämä näkökohdat selvitetään suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen yhteydessä, jolloin voidaan ottaa huomioon myös kansalaisten ja muiden osallisten näkemykset", ministeri Hassi sanoi.

Ympäristölainsäädännön soveltamisesta tuulivoimarakentamiseen on vallinnut joissakin tapauksissa epätietoisuutta. Tämä on Hassin mukaan luonnollista, koska Suomessa tuulivoimaloiden rakentaminen on vielä enemmänkin harvinaista kuin tavanomaista rakentamista. Peruslähtökohta kuitenkin on, että lainsäädäntöä sovelletaan tuulivoimaloiden rakentamiseen samoin periaattein kuin muuhunkin rakentamiseen

Ministeri Hassin mukaan ympäristöministeriössä katsotaan, että tuulivoimarakentamisen edistämisessä tärkeä tehtävä on selkeyttää lainsäädännön soveltamisen pelisääntöjä. Ministeriö asetti viime vuonna työryhmän, joka selvittää ja laatii ehdotuksen siitä, millaisia suunnitelmia, vaikutusten arviointeja ja lupia tulee edellyttää eri tyyppiseltä tuulivoimarakentamiselta. Työryhmä saa työnsä valmiiksi kesäkuussa.

"Tavoitteena on mahdollisimman selkeät ja hyvin toimivat pelisäännöt. Toivottavaa olisi, että tarvittavien eri tasoisten kaavojen määrä voidaan minimoida. Tuulivoimaa voidaan edistää varaamalla yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakuntakaavoituksessa, tälle soveltuvia alueita" ministeri Hassi totesi.

Itse hankkeen toteuttaminen voisi tapahtua yhden kaavan - joko yleis- tai asemakaavan perusteella - tai
tilanteesta riippuen ilman kaavaa joko rakennusluvalla tai suunnittelutarveluvalla. YVA- menettelyn soveltamisen
'selkeyttämiseksi työryhmässä pohditaan myös, tulisiko YVA- hankeluetteloon lisätä tietyn kokoluokan
tuulivoimalat.

"Koska tuulivoimaloiden sovittaminen ympäristöön vaatii hyvää suunnittelua ja se taas riittävää resursointia, tulisi ehkä myös harkita, voitaisiinko ympäristöministeriön vuosittain jakamaa kuntien yleiskaavoituksen tukea kohdentaa erityistilanteissa tähän tarkoitukseen", Hassi totesi.

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sanotaan, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava rannikko-ja tunturialueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

"Maakunnittaisella, riittävän laaja-alaisella tarkastelulla on monia etuja. Sijoittamalla tuulivoimalat keskitetysti laajoihin yksiköihin voidaan minimoida esimerkiksi vaikutukset maisemaan ja välttää voimaloiden sijoittuminen suojelualueille", Hassi sanoi.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa hankkeen, jossa selvitetään tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat rannikko- ja merialueet. Ministeriö on selvityttänyt hanketta varten alueen tuulisuustiedot, meren syvyystiedot ja tiedot suojelu- ja muista rajoitusalueista.

"Jo tässä vaiheessa voidaan päätellä, että Merenkurkun ja Perämeren rannikolla ja merialueella on runsaasti mahdollisuuksia laajamittaiseen tuulivoimarakentamiseen", ministeri Hassi totesi.

"Viime aikojen vilkas tuulivoimakeskustelu on kuvastanut laidasta laitaan niitä tuntoja, joita eri tahoilla on tuulivoiman hyödyntämisen mahdollisuuksista, merkityksestä ja vaikutuksista. Tosiasioiden rinnalla käsityksiin vaikuttavat paljon tiedon puute ja ennakkoluulot. Haluan hälventää niitä julkisuudessa esiintyneitä väärinkäsityksiä, joiden mukaan tuulivoimarakentaminen pilaa kauniit suomalaiset maisemat", Hassi sanoi.

"Suuruusluokka-arvioina voidaan sanoa, että hyvin sijoitettuna yhteen neliökilometriin mahtuu 10 megawattia tuulivoimaa. Tällöin 1000 megawatin tuulivoimakokonaisuuteen tarvitaan vain sadan neliökilometrin, siis esimerkiksi 5x20 kilometrin suuruinen alue. Itse tuulimyllyt perustuksineen, yhdysteineen, sähkölinjoineen ja muuntajineen vievät vain pari prosenttia tuulipuiston kokonaispinta-alasta."

Lisätietoja:

Erityisavustaja Taina Nikula
puhelin (09) 1991 9302
Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski
puhelin (09) 1991 9359