Laki vesien hoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoitoalueista voimaan vuoden vaihteessa
Tasavallan presidentti vahvisti tänään lain vesien hoidon järjestämisestä sekä kolme muuta lakimuutosta, joilla toteutetaan vuonna 2000 annettua EU:n vesiensuojelua yhtenäistävää vesipolitiikan puitedirektiiviä Suomessa. Valtioneuvosto antoi tänään myös lakipakettiin liittyvän asetuksen vesienhoitoalueista, jolla määrätään vesienhoidon hallinnollisista järjestelyistä ja vesienhoitoalueiden rajoista sekä osallistumisesta vesienhoidon suunnitteluun.
Laissa vesien hoidon järjestämisestä säädetään muun muassa vesien luokittelusta, vesien tilan yleisistä tavoitteista ja vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, eri viranomaisten tehtävistä ja siitä miten vesien hoidon suunnittelu järjestetään. Laki koskee sekä pohja- että pintavesiä ja sen yleisenä tavoitteena on direktiivin mukaisesti vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä.
Uuden lainsäädännön myötä jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa arvioidaan entistä monipuolisemmin. Vesien luokittelun perusteet muuttuvat siten, että huomioon otetaan koko vesiekosysteemin tila, eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta, kuten nykyisessä luokittelujärjestelmässä.
Tavoitteena on, että erinomaiseen tai hyvään luokkaan kuuluvissa vesissä on huolehdittava siitä, ettei niiden tila huonone eikä luokka alene. Hyvää alempiin luokkiin kuuluvissa vesissä on tehtävä toimia, joiden tavoitteena on hyvä tila. Suomessa vesiensuojelun lähtökohta on parempi kuin useassa muussa Euroopan maassa. Vesien laatu on kuitenkin huonontunut Suomen rannikkovesillä ja mereen johtavissa jokivesistöissä. Itämeren tila ei ole hyvä. Pohjavesien tila on yleisesti hyvä, mutta yksittäistapauksissa niidenkin tila on huonontunut.
Asetus vesienhoitoalueista määrää toiminnan järjestämisestä alueilla
Valtioneuvoston hyväksymän vesienhoitoalueita koskevan asetuksen mukaan manner-Suomeen nimettiin viisi vesienhoitoaluetta (VHA). Ne ovat 1) Vuoksen VHA, 2) Kymijoen-Suomenlahden VHA, 3) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren VHA, 4) Oulujoen-Iijoen VHA ja 5) Kemijoen VHA. Lisäksi Ruotsin kanssa on tarkoitus muodostaa kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta.
Vesienhoitoalueiden yhteensovittavina alueellisina ympäristökeskuksena toimivat Etelä-Savon ympäristökeskus (VHA 1), Uudenmaan ympäristökeskus (VHA 2), Länsi-Suomen ympäristökeskus (VHA 3), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus VHA 4) ja Lapin ympäristökeskus (VHA 5), joka huolehtii näistä tehtävistä myös Ruotsin ja Norjan kanssa muodostettavilla kansainvälisillä vesienhoitoalueilla.
Yhteistyöryhmät osallistumisen ja suunnittelun apuna vesienhoitoalueilla
Vesienhoidon suunnittelu on tarkoitus toteuttaa laajassa vuorovaikutuksessa kansalaisten ja vesien eri käyttäjien kanssa. Alueellinen ympäristökeskus kutsuu toimialueellaan koolle yhden tai useampia yhteistyöryhmiä kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ryhmään kutsutaan riittävä edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinoista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmän toimikauden tulee alkaa viimeistään 30.6.2005.
Yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoitosuunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Se 1) tekee alueelliselle ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista, 2) seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella ja 3) käsittelee omalta osaltaan ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi, sitä varten laaditut selvitykset ja ohjelmat sekä ottaa niihin kantaa.
Lisäksi ympäristöministeriö nimittää kullekin vesienhoitoalueelle kuudeksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä koota niistä ehdotus vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Myös ohjausryhmän toimikauden tulee alkaa viimeistään 20.6.2005.
Vesienhoitosuunnitelmat velvoittavat viranomaisia
Jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan hoitosuunnitelma sekä sen osaksi liitettävä toimenpideohjelma tai -ohjelmia. Vesien hoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueittain, jolloin myös korjaavat toimenpiteet voidaan pohtia ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti. Ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma on julkaistava joulukuuhun 2009 mennessä, mutta niiden valmistelu on jo aloitettu alueellisissa ympäristökeskuksissa.
Vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun liittyen vesienhoitoalueet laativat parhaillaan selvityksiä alueen tärkeimmistä pinta- ja pohjavesistä, vesistöjen ominaispiirteistä, ihmistoiminnan ympäristövaikutuksista sekä veden käytöstä. Yhteenvedot alustavista selvityksistä ovat nähtävillä ja kommentoitavissa vesienhoitoalueiden verkkosivuilla tammikuun aikana. Suomen ympäristökeskus kokoaa alueellisista ehdotuksista valtakunnallisen raportin, jonka ympäristöministeriö hyväksyttyään toimittaa Euroopan komissiolle viimeistään 22.3.2005.
Vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvät tavoitteet eivät aiheuta suoria velvoitteita toiminnan harjoittajille tai kansalaisille, mutta valtion ja kuntien viranomaisten on otettava ne toimissaan huomioon soveltuvilta osin. Yksittäisiä toiminnanharjoittajia ja kansalaisia koskevat velvoitteet annettaan muussa lainsäädännössä, luvissa ja kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä.
Ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin tehtyjen muutosten perusteella lupapäätöksistä on käytävä ilmi, miten vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon. Vesien tilaa koskeva seurantaohjelma tulee myös ottaa huomioon annettaessa tarkkailumääräyksiä ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla.
Lisätietoja vesipuitedirektiivin toimeenpanosta eri vesienhoitoalueilla löytyy myös alueellisten ympäristökeskusten omilta verkkosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi
Lisätietoja
Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9722 ja 050 55 99 142, [email protected]
Ylitarkastaja Jukka Matinvesi, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9452, [email protected], 3.1.2005 lukien
>> Vesienhoitoalueilla kokonaan tai osittain sijaitsevat kunnat (liite 2)