EU:n ilmasto- ja energiapaketille Euroopan parlamentin lopullinen sinetti
Euroopan parlamentti hyväksyi tänään äänestyksessään EU:n ilmasto- ja energiapaketin. Eurooppa-neuvosto pääsi viime viikon lopulla yhteisymmärrykseen paketista ja parlamentin tämänpäiväinen äänestystulos sinetöi asian.
"Paketti on Suomen kannalta erittäin hyvä. Siitä sopiminen tiukassa aikataulussa vahvistaa myös EU:n ilmastopoliittista johtajuutta", ympäristöministeri Paula Lehtomäki sanoo. EU on ainoa teollisuusmaa-alue, joka on jo nyt sopinut uusista, Kioton pöytäkirjan jälkeisistä sitovista päästövähennyksistä ja toimista niiden saavuttamiseksi.
Päästökauppadirektiivin ja ponnistustenjakopäätöksen hyväksyminen tarkoittaa että EU on nyt oikeudellisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 1990 päästöt. Lisäksi nyt tehdyt päätökset linjaavat, miten EU siirtyy tarvittaessa tiukempaan päästövähennysvelvoitteeseen osana kansainvälistä ilmastosopimusta.
Niin sanotun talouskriisin ei annettu missään vaiheessa loppukeskusteluita lykätä ilmasto- ja energiapaketin hyväksymistä. "On muistettava, että paketin toimia toimeenpannaan asteittain vuodesta 2013 alkaen aina vuoteen 2020 saakka. Lisäksi monet toimet vauhdittavat uusien työpaikkojen syntymistä, tuovat taloudellisia säästöjä ja parantavat tehokkuuden lisääntymisen myötä sekä energiaturvallisuutta että taloutta ylipäätänsä", ympäristöministeri Lehtomäki muistuttaa.
Päästökaupassa päästiin Suomen kannalta hyviin ratkaisuihin
Paketin lopullisessa ratkaisussa jäsenmaiden huutokaupattava osuus voidaan päästökaupassa laskea myös useamman vuoden jakson perusteella. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan viitevuosi olisi ollut 2005. Päätös on Suomen kannalta myönteinen, sillä vuonna 2005 Suomen päästökauppasektorin päästöt olivat erityisesti vesivoiman takia poikkeukselliset.
Päästökauppadirektiiviin sisältyy säännöt niin sanotun hiilivuotoriskin huomioon ottamisesta. Hiilivuoto tarkoittaa tilannetta, jossa paljon energiaa käyttävä teollisuus siirtäisi tuotantoaan EU:n ulkopuolelle päästörajoitusten takia. Suomelle tärkeät energiaintensiiviset toimialat saavat erityiskohtelun. Direktiiviin sisältyy tarkat kriteerit siitä, miten hiilivuodon riski määritellään.
Hiilivuodolle alttiit teollisuusalat saavat ilmaisia päästöoikeuksia Euroopan laajuisen arvioinnin (benchmarking) perusteella. Teollisuus joutuu ilmaisjaosta huolimatta joka tapauksessa vähentämään päästöjään tai hankkimaan päästöoikeuksia markkinoilta. Arvioinnin perusteella tehokkaimmat laitokset saavat päästöoikeuksia suhteessa enemmän kuin vähemmän tehokkaat laitokset.
Paketin lopullisessa ratkaisussa huomioitiin myös uusien jäsenmaiden erityinen asema. Ne saavat muun muassa erityiskohtelun huutokaupattavien päästöoikeuksien jaossa.
Joustoa ja valvontaa päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla
Komissio nimesi alun alkaen päästökaupan päätösehdotuksen ulkopuolisista toimialoista niin sanotuksi ponnistusten jaoksi, eikä aiempaan tapaan taakanjaoksi. Kullakin jäsenmaalla on määrälliset päästöjen vähennysvelvoitteet rakennusten ja rakentamisen energiankäytön, liikenteen, jätehuollon, maatalouden ja eräiden teollisuusprosessien kasvihuonekaasupäästöille. Uudet jäsenmaat voivat vähentämisen sijaan lisätä päästöjään.
Päätöksen prosenttiluvut, kuten Suomen 16 prosentin vähennystavoite vuoden 2005 päästöjen tasosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, säilyivät komission alun perin esittämässä muodossa. Myös talouden kantokykyyn suhteutettu jäsenmaakohtainen vastuunjako (päästö/bruttokansantuote) säilyi.
Neuvottelujen aikana lisättiin toimeenpanon joustavuutta. Niin sanottujen Kioton mekanismien avulla hankituille päästöyksiköille sallitaan suurempi osuus. Lisäksi joustetaan peräkkäisten vuosien vaihteluiden tasauksessa sekä jäsenmaiden mahdollisuudessa siirtää toisilleen päästöosuuksia.
Joustavuuden vastapainoksi edellytetään kuitenkin toimeenpanon vuosittaista tiukkaa seurantaa ja valvontaa. Tavoitteitaan laiminlyönyt jäsenmaa joutuu korjaamaan puuttuvat päästövähennykset 8 prosentilla korotettuna.
Tukea hiilidioksidin talteenoton kehittämiselle
Hiilidioksidin talteenotto voimalaitosten savukaasuista ja sen varastoiminen maanalaisiin geologisiin muodostumiin, kuten tyhjentyneisiin öljykenttiin, on uutta kehittymässä olevaa teknologiaa. Sen uskotaan olevan tulevaisuudessa merkittävä hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuus. Osana ilmastopakettia hyväksyttiinkin myös hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia koskeva direktiivi.
Lupamenettelyllä ja ympäristökriteereillä pyritään varmistamaan, että uutta teknologiaa sovelletaan alusta alkaen ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta turvallisella tavalla. Paketin yhteydessä sovittiin myös, että hiilidioksidin talteenoton teknologiaa kehittäviä laitoksia tuetaan. Suomen kannalta myönteistä on, että myös uusiutuvaa energiaa kehittävät laitokset saatiin saman tuen piiriin.
Siitä, millä aikataululla hiilidioksidin talteenottoa otetaan käyttöön ei päätetty. Jäsenmaat voivat myös halutessaan kieltää hiilidioksidin geologisen varastoinnin alueillaan.
Lisätietoja
Yli-insinööri Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, puh. 050 361 6439, [email protected] (päästökauppa)
Neuvotteleva virkamies Jaakko Ojala, ympäristöministeriö, puh. 050 362 2035, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen, ympäristöministeriö, puh. 050 582 2464, [email protected]