Tutkimus: Muuttuva ilmasto lisää rakennusten ylilämpenemistä ja rakenteiden homehtumisriskiä

Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa, mutta palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa.

Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat huomattavasti lisääntymään Suomessa jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä.

Tutkimuksessa ’Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa’ tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Lisäksi laskennallisella mallinnuksella tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Vesistö- ja kaupunkitulvien riskiä arvioitiin kirjallisuuden sekä sateisuuden lisääntymisen perusteella. Rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä ihmisten terveyteen tarkasteltiin kahdella systemaattisella katsauksella. Korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen nyt ja tulevaisuudessa arvioitiin epidemiologisin sekä vaikutusarvioinnin menetelmiin.

Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus

Tutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni, vaikka laskennalliset homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakoti- pari- ja rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla.

Säälle alttiiden rakenteiden säilyvyyden kannalta merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama riski ovat lisääntyvät viistosateet, sillä kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa tarkasteltavasta materiaalista riippumatta. Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan.

Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakoti- ja paritaloja tulvariskialueilla. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet.

Passiiviset auringonsuojaratkaisut eivät riitä

Palvelutalojen ja asuntojen ylilämpeneminen erityisen kuumina hellekesinä ja sen aiheuttamien terveyshaittojen riski on melko korkea jo nykyilmastossa ja kasvaa entisestään tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi ja kustannustehokkaasti, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä ja takaamaan viihtyisiä lämpöoloja tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat.  

Suositukset rakennusten kosteusvaurio- sekä ylilämpenemisriskin vähentämiseksi

Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Jotta korjaukset voidaan toteuttaa oikein ja toisaalta vain todennetun tarpeen mukaan, on suositeltavaa selvittää rakenteiden kunto systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. Erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee myös tasapainottaa rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä.

Tunnistetuille tulva-alueille ei tule kaavoittaa rakentamista ilman riittäviä tulvasuojauksia. Hulevesiverkostojen tulevissa peruskorjaustöissä suositellaan mitoittamaan hulevesijärjestelmät oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille, jotta kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuuden ilmastossa. Erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla, mutta mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla rakennusalueilla, suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille tulisi olla ensisijainen vaihtoehto.

Ohjeistusta tulee lisätä siitä, kuinka ylilämpenemisen torjunta passiivisten ratkaisujen avulla otetaan aiempaa paremmin huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusten suunnittelua. Vaikka passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi, on valon saantiin vaikuttavien ratkaisujen, kuten kaihtimien, suunnittelun yhteydessä tärkeää varmistaa riittävä päivänvalon saanti oleskelutiloissa. Tuuletusikkunoiden käytöllä ei myöskään pidä heikentää sisäilman laatua tai lisätä huonetilojen melutasoa. Toimia tarvitaan kaikentyyppisiin asuinrakennuksiin. Vakavien terveyshaittojen ehkäisyn kannalta aktiivista jäähdytystä tulisi lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä – selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia.

Huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisia toimenpiderajoja (STM 545/2015) on suositeltavaa tarkistaa, sillä haittoja on tutkimuksissa raportoitu myös rajoja alhaisemmissa lämpötiloissa. Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteistä rajaa, jonka ylittyessä vakavat haitat alkaisivat nopeasti lisääntyä herkissä väestöryhmissä. Kaikkein herkimpien yksilöiden kohdalla, esimerkiksi vaikeasta sairaudesta kärsivän ikäihmisen ollessa kyseessä, on mahdollista, että vähäisempikin huonelämpötilan nousu voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: hankkeen vastuullinen johtaja Jukka Lahdensivu, Tampereen yliopisto, p. 0400 733 852, [email protected]; dosentti, johtava tutkija Anne Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos p. 029 524 6325, [email protected]; vanhempi tutkija Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto, p. 050 407 2287, [email protected] ja ympäristöepidemiologian professori Timo Lanki, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 470 4928, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.