Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Tuulivoimarakentamista edistetään parhaiten parantamalla viranomaismenettelyjä

30. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan tuulivoimarakentamista edistetään parhaiten sujuvoittamalla ja selkeyttämällä viranomaismenettelyitä sekä maalle että merelle suunniteltavassa tuulivoimatuotannossa. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea osakokonaisuutta: tuulivoimarakentamisen viranomaismenettelyitä, merituulivoiman kannattavuutta sekä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamista.

Jokaisen osakokonaisuuden johtopäätösten perusteella selvityksessä annetaan suosituksia tuulivoimarakentamisen edistämiseksi.

Viranomaismenettelyjen kehittämiseksi ja sidosryhmävuoropuhelun lisäämiseksi selvityksessä esitettiin useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Maakuntakaavoituksen pitäisi reagoida nykyistä nopeammin teknologian kehitykseen ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta pitäisi tehdä yhdenmukaisempia tulkintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta suosituksissa nostettiin esiin se, että kunnan rooliin liittyen tulisi luoda yhteisiä toimintatapoja yhteismenettelyssä.

Lisäksi suositellaan selvitettäväksi tarkemmin 45 megawatin kokorajan merkitystä tuulivoiman tuotantoalueen vaikutusten merkittävyydessä ja YVA-kynnyksenä, sekä mahdollisuuksien mukaan tehorajan suurentamista tai sen poistamista kokonaan. Merituulivoiman viranomaismenettelyn vaiheista ja edellytyksistä olisi hyvä laatia kuvaukset, koska niihin kohdistuu tällä hetkellä epäselvyyksiä eteenkin Suomen talousvyöhykkeellä. Lisäksi suositellaan talousvyöhykkeestä annettua lakia muutettavaksi siten, että siinä säädetään hyödyntämisoikeuden ensimmäisenä saaneen toimijan etusijajärjestyksestä rakentamisoikeutta myönnettäessä, sillä nykyisellään hankekehitykseen talousvyöhykkeellä sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä etusijajärjestyksen puuttumisen vuoksi.

Suomessa on merkittävä merituulivoiman tuotantopotentiaali, mutta tällä hetkellä sitä ei vielä ole markkinaehtoisesti kannattavaa rakentaa. Selvityksessä on esitetty suosituksia merituulivoiman kannattavuuden parantamiseksi. Jo tehty hallituksen esitys merituulivoimaan kohdistuvan kiinteistöveron alentamiseksi siten, että merituulivoimaloiden verotus olisi neutraali suhteessa maatuulivoimaloihin, on yksi merkittävä kannattavuutta parantava toimi. Valtion merialueilla pitää huolehtia myös siitä, että tuulivoima-alueiden vuokrantaso ja vuokran määrittely on läpinäkyvää. Lisäksi olisi hyvä selvittää tarkemmin mahdollisuutta hyödyntää valtion takausta keskisuurten yritysten pitkäaikaisten sähkönostosopimusten (PPA) lisävakuutena tai yleisemmin lisätakauksena merituulivoimahankkeiden lainarahoitukselle.

Tällä hetkellä tuulivoima on keskittynyt Suomen läntisiin osiin ja siksi tuulivoiman alueellisesti tasaisemman jakautumisen lisäämiseksi selvityksessä tarkasteltiin tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamista. Selvitys osoitti, että ratkaisujen löytäminen tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi voi olla joillakin alueilla haastavaa.

Puolustusvoimat on kuitenkin antanut myönteisen lausunnon 11 214 tuulivoimalalle, joista Itä-Suomeenkin on annettu mahdollisuus yli 1 350 voimalalle. Kuitenkin tämä potentiaali jää hyödyntämättä tällä hetkellä. Osana tuulivoiman ja aluevalvonnan kokonaisuutta selvityksessä tarkasteltiin myös Puolustusvoimien lausuntomenettelyä. Nykyisellään lausuntomenettely ei perustu aluevalvontalakiin, mutta myönteinen lausunto on edellytyksenä tuulivoiman rakentamiselle. Tärkeänä sujuvoittavana keinona ehdotetaan, että tuulivoimahankkeiden alkuvaiheessa Puolustusvoimilta pyydettävästä lausunnosta säädettäisiin laissa.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Hankkeen vastuullinen johtaja Karoliina Joensuu (DI), p. 050 412 0546 tai projektipäällikkö Liisa Karhu (FM), FCG Finnish Consulting Group Oy, p. 0400 835726

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.