Arviointi: Ilmastonmuutokseen liittyvää sopeutumistyötä vahvistettava erityisesti alue- ja kuntatasolla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.

Konkreettisen sopeutumistyön vauhdittamiseksi osaamista olisi vahvistettava eri organisaatioissa ja julkiselle sektorille olisi lisättävä pysyviä resursseja sopeutumistyöhön. Myös eri kohderyhmille räätälöityä ja helposti saavutettavaa tietoa tarvitaan sopeutumistyön vauhdittamiseksi.

Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset huomioitava entistä paremmin

Sopeutumistoimia tulee arvioinnin mukaan tarkastella sekä toimialoittain että eri alat poikkileikkaavasti.

”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin varautuminen tulee myös nivoa kiinteäksi osaksi erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja kehityspolkuja arvioivia laajempia tarkasteluja. Samalla olisi huolehdittava siitä, että sopeutumiskyky vahvistuu.” sanoo arviointihanketta johtanut professori Mikael Hildén SYKEstä.

Sopeutumisessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset eli se, miten muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi lämpötilassa, sateisuudessa tai tuulisuudessa vaikuttavat kansainvälisten ketjujen välityksellä lopulta Suomeen. Heijastevaikutusten hallinnan parantamiseksi on tärkeää vahvistaa sopeutumiskysymysten käsittelyä mm. kauppa-, finanssi-, kehitysyhteistyö- ja turvallisuuspolitiikan alueilla.

Ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi myös yksityisen sektorin toimintaympäristöä. Muutos voi lisätä riskejä, mutta voi toisaalta tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö sopeutumistoimien kehittämisessä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kaikille yhteistyöhön osallistuville.

Arviointiraportti antaa myös konkreettisia suosituksia sopeutumistyön vahvistamiseksi:

• Tehdään nykyistä systemaattisempaa sopeutumissuunnittelua alue- ja kuntatasolla.
• Selkiytetään aluetason sopeutumistoimien koordinointi.
• Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät korvausmekanismit, jotka kattavat mahdollisten sään ääri-ilmiöiden kohtuuttomat seuraukset.
• Suunnataan kehitysyhteistyövaroja kehittyvien maiden sopeutumistoimien vahvistamiseen.
• Tarjotaan tietoa ja työkaluja kuntien ja eri sektorien sopeutumistyön tueksi.
• Luodaan neuvontapalvelu, joka tukee hillintä- ja sopeutumistoimien muotoilemista ja toteuttamista kunnissa.
• Osoitetaan sopeutumistyölle korvamerkittyä rahoitusta eri rahoitusohjelmissa.
• Viedään sopeutumissisältöjä ammatti- ja korkeakoulutuksen koulutusohjelmiin keskeisille aloille sekä täydennyskoulutusohjelmiin.

Arvioinnin tuloksia hyödynnetään erityisesti parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) laatimisessa.

”Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen haastaa meidät etsimään entistä parempia keinoja varautua ja sopeutua muutoksen moninaisiin seurauksiin. Juuri valmistunut arvio tarjoaa meille hyvät eväät tähän haasteeseen vastaamiseksi lähivuosina”, kertoo KISS2030 valmistelusta vastaava Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tyrsky-Konsultointi Oy:sta. Hankkeessa järjestettiin useita työpajoja eri ryhmille ja toteutettiin kysely kunnille yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Lisätietoja: professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 0295 251 173, [email protected]; tutkimusohjelmajohtaja Jaana Halonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), p. 029 524 6100, [email protected]; tutkimusjohtaja Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi Oy, p. 040 879 8713, [email protected] ja Kirsi Mäkinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 1621 04, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.