Vähennetään roskaamista ja vältetään turhaa kulutusta

Roskaamista ja turhaa kulutusta vähennetään kestävällä tuotesuunnittelulla, vapaaehtoisilla green deal -sopimuksilla ja lainsäädännön keinoin. Myös kansalaisilla on tärkeä rooli.

Toimenpiteet

  • Kannustetaan kansalaisia tekoihin ja kampanjoihin kertakäytön ja roskaamisen vähentämiseksi.
  • Haastetaan kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä, tapahtumajärjestäjiä ja muita toimijoita ottamaan käyttöön roskaamista ja turhaa kulutusta vähentäviä ratkaisuja.
  • Huolehditaan eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan jätehuollon ja roskaantumisen siivoamisen kustannuksista sekä roskaantumista ehkäisevien valistustoimien kustannuksista.
  • Toimeenpannaan muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja juomamukien (eli annospakkausten) green deal -sopimusta.
  • Lopetetaan kertakäyttöisten muovia sisältävien astioiden käyttö julkisten toimijoiden tilaisuuksissa ja tiloissa sekä korvataan niissä kertakäyttöiset astiat uudelleenkäytettävillä astioilla.
  • Optimoidaan ja vähennetään kalvomuovien kulutusta rakentamisen toimitusketjussa.
  • Arvioidaan mahdollisuutta vähentää muovipäästöjä kulkeutumisreittien paremman hallinnan sekä ympäristöluvituksen avulla.
  • Tunnistetaan ja otetaan käyttöön mikromuovipäästöjä vähentäviä keinoja (esimerkiksi tekstiilit).
  • Edistetään muovia sisältävien tuotteiden kestävää tuotesuunnittelua.

Näin me sen teemme

Miljoona roskapussia -kampanja

Yleisradio järjestää valtakunnallisen Miljoona roskapussia -kampanjan 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa sekä vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan.

Kaksi kuukautta kestävissä siivoustalkoissa on jo mukana 160 kuntaa tai kaupunkia sekä joukko järjestöjä ja yhteisöjä, jotka kannustavat asukkaitaan tai jäseniään osallistumaan roskien keräämiseen. Kampanjaan voi osallistua jokainen. Kerätyt roskapussit voi merkitä Ylen sivuilla olevaan laskuriin.

Yhteyshenkilö: Pia Louhivuori (Yle)

Tupakkalain tiukentaminen

Tupakkalakia tiukennettiin 13.4.2022. Tupakointi kiellettiin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Yleisillä uimarannoilla kielto on voimassa aina toukokuun alusta syyskuun loppuun. Muutoksilla suojataan erityisesti pieniä lapsia passiivisen tupakoinnin haitoilta. Lisäksi halutaan vähentää tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristöhaittoja.

Yhteyshenkilöt: Laura Terho ja Jaana Markkula (STM)

Kertakäyttömuovidirektiivin toimeenpano

EU:n kertakäyttömuovidirektiivin eli niin sanotun SUP-direktiivin (SUP = single-use plastics) tavoitteena on ehkäistä ja vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Kertakäyttömuovidirektiivi tuotiin kokonaisuudessaan Suomen kansalliseen lainsäädäntöön loppuvuodesta 2022. Direktiivin edellyttämät myyntikiellot ja merkintävaatimukset säädettiin jätelain muutoksella jo heinäkuussa 2021. Muovisten kertakäyttöisten mukien ja annospakkausten kulutusta puolestaan on tarkoitus vähentää green deal -sopimuksella, joka allekirjoitettiin maaliskuussa 2022.

Täytäntöönpanon myötä tuottajavastuu laajenee eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan jätehuollon ja roskaantumisen siivoamisen kustannuksiin kunnan hallitsemilla yleisillä alueilla. Tämä tuottajavastuun laajentuminen koskee kertakäyttöisiä muovisia pakkauksia, ilmapalloja, kosteuspyyhkeitä, tupakansuodattimia ja suodattimellisia tupakkatuotteita. Samalla pakkausten tuottajavastuun soveltamisen miljoonan euron liikevaihtoraja poistuu ja määritelmä muuttuu siten, että palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajana pidetään pakkausten valmistajaa tai maahantuojaa, kun muiden pakkausten tuottaja on pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja.

Kertakäyttömuovidirektiivin soveltaminen jatkuu heinäkuussa 2024 voimaan tulevalla säädöksellä, jonka mukaan kertakäyttöisten muovisten enintään kolmen litran juomapakkausten muovisen korkin tai kannen on pysyttävä kiinni pakkauksessa. Korkeintaan kolmen litran kokoisten PET-muovipullojen raaka-aineesta pitää vuonna 2025 olla kierrätysmuovia 25 prosenttia. Vuonna 2030 kierrätysmuovin käyttövelvoite kaikissa muovipulloissa nousee 30 prosenttiin.

Vuoden 2025 alusta alkaen myös muovia sisältävien kalastusvälineiden jätehuoltoon tulee tuottajavastuu. Jätehuolto siirtyy kalastusvälineiden valmistajien ja maahantuojien vastuulle.

Yhteyshenkilöt: Jussi Kauppila, Tarja-Riitta Blauberg ja Sirje Stén (YM); Tuulia Innala (Kuntaliitto)

Annospakkausten green deal -sopimus

Suomi on päättänyt vähentää vapaaehtoisella sopimuksella muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta. Green deal -sopimuksella pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot täyttää EU:n vaatimukset. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä. Yritykset sitoutuvat sopimuksen tavoitteiden edistämiseen ja valitsemiensa toimenpiteiden toteuttamiseen tekemällä oman green deal -sitoumuksensa sitoumus2050.fi -sivustolla.

Sopimuksen tavoitteena on ensisijaisesti vähentää muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien ja annospakkausten kappalemääräistä kulutusta kunnianhimoisesti ja pysyvästi. Toisena tavoitteena on tukea muovin määrän vähentämistä kyseisissä tuotteissa. Sopimuksella toteutetaan kertakäyttömuovidirektiiviä (SUP-direktiivi, EU 2019/904).

Vuoden 2023 aikana ympäristöministeriö toteuttaa tukihankkeen sopimuksessa määritellyn toimialakohtaisen kattavuustavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi. Yritysten riittävän laaja mukaantulo on tärkeää, jotta direktiivin toteuttamista vapaaehtoisella sopimuksella on mahdollista jatkaa.

Annospakkausten green deal -sopimuksen (2022–2027) ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry.

Yhteyshenkilö: Salla Koivusalo (YM)

Mikromuoveja koskevat Euroopan komission aloitteet

EU:n kemikaaliasetuksen (REACH-asetus) komitea käsittelee ehdotusta tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien kieltämiseksi EU:ssa. Rajoitusehdotuksen käsittely on tarkoitus saattaa päätökseen kesäkuuhun 2023 mennessä. Voimaan astuessaan rajoituksella kiellettäisiin tähän tarkoitukseen tarkoitettujen mikromuovien markkinoille saattaminen EU:ssa. Rajoituksen arvioidaan vähentävän tarkoituksella mikromuovien päästöjä EU:ssa jopa 500 000 tonnia seuraavien 20 vuoden aikana.

Komissio aikoo lisäksi antaa vuoden 2023 alkupuoliskolla tahattomia mikromuovipäästöjä koskevan säädösaloitteen. Siinä päästöihin puututtaneen tuotemerkintöjen, standardien ja sertifikaattien sekä mahdollisesti lainsäädännön keinoin. Huomion kohteena ovat muovipelletit, tekstiilit ja autonrenkaat.

Yhteyshenkilöt: Tuulia Toikka (YM) ja Hanna Korhonen (STM)

Kestävä tuotesuunnittelu: PackageHeroes-hanke

PackageHeroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. PackageHeroes

  • tutkii ratkaisuja, joilla vähennetään elintarvikepakkauksista syntyvää ympäristökuormaa
  • tutkii keinoja kaupallistaa uusia pakkausinnovaatioita ja
  • lisää ymmärrystä kuluttajien mieltymyksistä ja erilaisista muutoksen hidasteista.

Ratkaisuina on tutkittu uusia muovia korvaavia ja kierrätettäviä kuitupakkausmateriaaleja ja pakkausratkaisuja, joiden avulla voidaan ratkaista kertakäyttömuovidirektiivin rajoitteita. Näiden lisäksi selvitetään uudelleenkäytettävien pakkausten elinkaarivaikutuksia verrattuna kertakäyttöisiin ja kierrätettäviin ratkaisuihin.

Osana hanketta on myös käynnissä Luonnonvarakeskuksen Vilja Varhon johdolla ruokapakkaamisen murrosareena, jonka teemoja ovat pakkausten ja roskaamisen vähentäminen sekä yritysten välisen yhteistyön lisääminen.

PackageHeroes-hanke käynnistyi vuonna 2019 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun asti. Konsortioon kuuluvat VTT, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto ja Åbo Akademi.

Yhteyshenkilöt: Ali Harlin ja Kirsi Kataja (VTT)

Tuotesuunnittelun edistäminen: Kiertotalouden design-ohjelma

Kiertotalouden design-ohjelma on sekä yritysten johdolle että tuote- ja palvelukehittäjille suunnattu Circular Design -valmennusohjelma. Osana valmennusohjelmaa on netissä kaikille avoin Circular Design -podcastsarja, jossa asiantuntijat tarkastelevat aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Teemoja ovat olleet johdatus kiertotalouden tuotesuunnittelustrategioihin, vihreää kehitystä ajavat lainsäädännön ajurit sekä kiertotalouden tuomat muutokset arvoketjuun. Ohjelma on osa kansallisen kiertotalousohjelman toteutusta.

Yhteyshenkilöt: Taina Nikula ja Heikki Sorasahi (YM)

Kestävä tuotesuunnittelu: SPIRIT-ohjelma

Borealis Polymers Oy:n SPIRIT-ohjelma tähtää kestävämpään muovien valmistukseen ja käyttöön. Yksi sen teemoista on muovi vihreän siirtymän mahdollistajana.

Kestävällä tuotesuunnittelulla vaikutetaan merkittävästi muovisten ja muovia sisältävien tuotteiden ympäristöjalanjälkeen, esimerkiksi parantamalla kierrätettävyyttä. Kierrätys polton sijaan on tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisen raaka-aineen tarvetta. Kierrätettävyys paranee huomattavasti, kun tuotteet valmistetaan yhdestä muovilajista tai eri materiaalit on suunniteltu eroteltaviksi kierrätysprosessissa. SPIRIT-ohjelmassa kehitetään muoviraaka-aineita monomateriaaliratkaisuihin sekä kierrätysmuovin käytön tueksi.

Borealis Polymers toimii SPIRIT-ohjelman veturiyrityksenä ja toteuttaa sitä laajassa yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Ohjelmalle on myönnetty Business Finlandin rahoitus.

Yhteyshenkilöt: Jari Lehtinen ja Jaakko Tuomainen (Borealis Polymers)

Alan vapaaehtoiset toimet ja sitoumukset

Monet organisaatiot ovat tehneet vapaaehtoisen sitoumuksen vähentää turhaa muovin käyttöä. Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen Sitoumus 2050 -verkkosivustolla. Katso, mitä sitoumuksia eri tahot ovat tähän mennessä tehneet! Hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa esimerkiksi ”muovi”, ”pakkaukset” ja ”pakkausten kierrätys”: