Vähennetään roskaamista ja vältetään turhaa kulutusta

Roskaamista ja turhaa kulutusta vähennetään kestävällä tuotesuunnittelulla, vapaaehtoisilla green deal -sopimuksilla ja lainsäädännön keinoin. Myös kansalaisilla on tärkeä rooli.

Toimenpiteet

  • Kannustetaan kansalaisia tekoihin ja kampanjoihin kertakäytön ja roskaamisen vähentämiseksi.
  • Haastetaan kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä, tapahtumajärjestäjiä ja muita toimijoita ottamaan käyttöön roskaamista ja turhaa kulutusta vähentäviä ratkaisuja.
  • Huolehditaan eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan jätehuollon ja roskaantumisen siivoamisen kustannuksista sekä roskaantumista ehkäisevien valistustoimien kustannuksista.
  • Toimeenpannaan muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja juomamukien (eli annospakkausten) green deal -sopimusta.
  • Lopetetaan kertakäyttöisten muovia sisältävien astioiden käyttö julkisten toimijoiden tilaisuuksissa ja tiloissa sekä korvataan niissä kertakäyttöiset astiat uudelleenkäytettävillä astioilla.
  • Optimoidaan ja vähennetään kalvomuovien kulutusta rakentamisen toimitusketjussa.
  • Arvioidaan mahdollisuutta vähentää muovipäästöjä kulkeutumisreittien paremman hallinnan sekä ympäristöluvituksen avulla.
  • Tunnistetaan ja otetaan käyttöön mikromuovipäästöjä vähentäviä keinoja (esimerkiksi tekstiilit).
  • Edistetään muovia sisältävien tuotteiden kestävää tuotesuunnittelua.

Näin me sen teemme

Tupakkalain tiukentaminen

Tupakointi on nykyisin kiellettyä leikkikentillä sekä kesäkaudella yleisillä uimarannoilla. Tämä vähentää tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristöhaittoja.

Yhteyshenkilöt: Laura Terho ja Jaana Markkula (STM)

Kertakäyttömuovidirektiivin toimeenpano

EU:n kertakäyttömuovidirektiivin eli niin sanotun SUP-direktiivin (SUP = single-use plastics) tavoitteena on ehkäistä ja vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Kertakäyttömuovidirektiivi tuotiin kokonaisuudessaan Suomen kansalliseen lainsäädäntöön loppuvuodesta 2022. Direktiivin edellyttämät myyntikiellot ja merkintävaatimukset säädettiin jätelain muutoksella jo heinäkuussa 2021. Muovisten kertakäyttöisten mukien ja annospakkausten kulutusta puolestaan on tarkoitus vähentää vuonna 2022 solmitulla green deal -sopimuksella.

Täytäntöönpanon myötä eräiden kertakäyttöisistä muovituotteiden tuottajavastuu on laajentunut niistä aiheutuvan jätehuollon ja roskaantumisen siivoamisen kustannuksiin kunnan hallitsemilla yleisillä alueilla. Direktiivin soveltaminen jatkuu heinäkuussa 2024 voimaan tulevalla säädöksellä, jonka mukaan kertakäyttöisten muovisten enintään kolmen litran juomapakkausten muovisen korkin tai kannen on pysyttävä kiinni pakkauksessa. Vastaavan kokoisten PET-muovipullojen raaka-aineesta pitää vuonna 2025 olla kierrätysmuovia 25 prosenttia.

Vuonna 2030 kierrätysmuovin käyttövelvoite kaikissa muovipulloissa nousee 30 prosenttiin. Vuoden 2025 alusta alkaen myös muovia sisältävien kalastusvälineiden jätehuoltoon tulee tuottajavastuu. Jätehuolto siirtyy kalastusvälineiden valmistajien ja maahantuojien vastuulle.

Yhteyshenkilöt: Jussi Kauppila, Tarja-Riitta Blauberg ja Sirje Stén (YM); Tuulia Innala (Kuntaliitto)

Annospakkausten green deal -sopimus

Ympäristöministeriön, Elintarviketeollisuus ry:n, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Suomen Pakkausyhdistys ry:n solmiman sopimuksen tavoitteena on vähentää tiettyjen muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutusta.

Vapaaehtoisen sopimuksen taustalla on EU:n SUP (single use plastics) -direktiivi, jonka tavoitteena on vähentää tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksia vähentämällä muoviroskan määrää sekä edistämällä kiertotaloutta. Green deal -sopimuksella pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä.

Sopimuksen toimialakohtaiset kattavuustavoitteet saavutettiin vuoden 2023 lopussa. Vähintään kaksi kolmannesta merkittävimmistä Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksistä on sitoutunut mukaan vapaaehtoiseen sopimukseen. Matkailu- ja ravintolapalveluiden ravintola- ja kahvila-alan liikevaihdon yrityksistä vähintään kolmannes on sitoutunut mukaan. Jokainen Päivittäistavarakaupan jäsenyritys on myös mukana. Lisäksi kaikki Suomen Pakkausyhdistyksen merkittävimmät kotimaiset pakkausvalmistajat ovat sitoutuneet mukaan sopimukseen.

Seuraavaksi yritykset määrittelevät itselleen kunnianhimoiset tavoitteet kyseisten tuotteiden kulutuksen vähentämiselle vuosille 2024–2026.

Yhteyshenkilö: Salla Koivusalo (YM)

Tuottajien kustannusvastuu kertakäyttömuovituotteiden jätehuolto- ja siivoustoimista

Kertakäyttömuovidirektiivin (SUP-direktiivi) myötä tuottajavastuu laajenee niin, että tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat eli valmistajat, maahantuojat tai pakkaajat maksavat kunnille tuotteidensa aiheuttamia roskaamisen siivoamiskustannuksia sekä roskaantumisen ennaltaehkäisemisen eli jätehuollon järjestämisen kustannuksia.

Siivouskustannusvastuu koskee kuntien yleisiä alueita ja muovia sisältäviä kertakäyttöisiä elintarvikepakkauksia, tyhjänä myytäviä juomamukeja, kosteuspyyhkeitä, ilmapalloja, suodattimellisia tupakkatuotteita ja tupakansuodattimia. Lisäksi suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajat vastaavat erikseen kustannuksista, joita kunnille aiheutuu tupakkaroskisten hankinnasta sekä tupakkatuotteista aiheutuvan roskaantumisen ehkäisemiseksi toteutettavasta tiedottamisesta.

Siivouskustannusvastuu tulee voimaan eri tuoteryhmien osalta portaittain. Tupakkatuotteiden ja elintarvikepakkausten osalta siivouskustannusvastuu alkoi 1.1.2023, ja kunnille maksetaan kyseistä vuotta koskevat korvaukset vuonna 2024. Vuodesta 2025 lähtien siivouskustannusvastuu laajenee kattamaan myös muut SUP-tuotteet.

Yhteyshenkilöt: Jussi Kauppila (YM), Tuulia Innala (Kuntaliitto)

Mikromuoveja koskevat Euroopan komission aloitteet

EU:n tavoitteena on vähentää ympäristöön tarkoituksellisesti tai tahattomasti pääseviä mikromuoveja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

REACH-rajoitus

EU:n kemikaaliasetuksen mukainen REACH-rajoitus kieltää tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien markkinoille saattamisen EU:ssa. Kielto astuu voimaan asteittain. Ensimmäiset rajoitukset tulivat voimaan 17.10.2023.

Rajoitus määrittää eri toimialoille tai tuotteille erityisiä siirtymäaikoja, jotta korvaaviin vaihtoehtoihin siirtymiselle olisi riittävästi aikaa. Kielto ei koske teollisuuslaitoskäyttöön tarkoitettuja mikromuoveja eikä mikromuoveja, jotka eivät vapaudu tuotteesta ympäristöön niiden ohjeen mukaisessa käytössä.

Rajoituksen arvioidaan vähentävän mikromuovien päästöjä EU:ssa jopa puoli miljoonaa tonnia seuraavien 20 vuoden aikana. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualustoilla kielletään, ja kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla.

Yhteyshenkilöt: Tuulia Toikka (YM) ja Hanna Korhonen (STM)

EU:n ehdotus muovipellettiasetuksesta

EU:n komissio antoi lokakuussa 2023 asetusehdotuksen, jolla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. Muovipellettien hävikit ovat suurimpia tahattomia mikromuovien lähteitä EU:ssa. Ehdotuksen odotetaan vähentävän pellettihävikkiä jopa 74 prosenttia.

Muovipellettejä käytetään raaka-aineena lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin ja hävikkiin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa, esimerkiksi valmistuksen tai kuljetuksen aikana. Ehdotuksellaan komissio pyrkii varmistamaan, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat ryhtyvät varotoimiin muovipellettien vuotojen ja hävikin estämiseksi.

Yhteyshenkilö: Merja Saarnilehto (YM) 

Keinot mikromuovipäästöjen vähentämiseen (MikroKeino-hanke)

MikroKeino-hankkessa kootaan tietämystä mikromuovien vaikutuksista ja tuotetaan tietoa politiikkaprosessien tueksi. Hankkeen tavoitteena on: 

  • tuottaa arvio mikromuovien keskeisistä päästölähteistä ja kulkeutumisreiteistä ympäristöön  
  • käydä läpi aiheen kannalta relevantit olemassa olevat säädökset ja aloitteet 
  • tunnistaa päästölähteet ja kulkeutumisreitit, jotka eivät toistaiseksi ole rajoittamistoimien piirissä  
  • tunnistaa mahdolliset uudet ohjauskeinot päästöjen rajoittamiseksi  
  • laatia arvio ohjauskeinojen keskeisistä vaikutuksista ja priorisoida keinot päästöjen vähentämiseen ja  
  • laatia ehdotus etenemissuunnitelmaksi Suomen mikromuovipolitiikalle. 

Yhteyshenkilöt: Salla Selonen (SYKE, Merja Saarnilehto (YM) 

Muovikassisopimuksen vauhdittaminen (green deal -sopimus)

Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välinen vuonna 2016 solmittu green deal -sopimus on vähentänyt muovikassien ja -pussien määrää.

Tammikuussa 2024 julkaistun arvioinnin mukaan vuoden 2020 jälkeen muovisten kantokassien kulutus on kuitenkin kääntynyt pieneen kasvuun. Vähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttää lisätoimia, joita kaupan alan toimijat ryhtyvät toteuttamaan.

Yhteyshenkilö: Salla Koivusalo (YM)

Tuotesuunnittelun edistäminen: Kiertotalouden design-ohjelma

Kiertotalouden design-ohjelma on sekä yritysten johdolle että tuote- ja palvelukehittäjille suunnattu Circular Design -valmennusohjelma. Osana valmennusohjelmaa on netissä kaikille avoin Circular Design -podcastsarja, jossa asiantuntijat tarkastelevat aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Teemoja ovat olleet johdatus kiertotalouden tuotesuunnittelustrategioihin, vihreää kehitystä ajavat lainsäädännön ajurit sekä kiertotalouden tuomat muutokset arvoketjuun. Ohjelma on osa kansallisen kiertotalousohjelman toteutusta.

Yhteyshenkilöt: Taina Nikula ja Heikki Sorasahi (YM)

Kestävä tuotesuunnittelu: SPIRIT-ohjelma

Borealis Polymers Oy:n SPIRIT-ohjelma tähtää kestävämpään muovien valmistukseen ja käyttöön. Yksi sen teemoista on muovi vihreän siirtymän mahdollistajana.

Kestävällä tuotesuunnittelulla vaikutetaan merkittävästi muovisten ja muovia sisältävien tuotteiden ympäristöjalanjälkeen, esimerkiksi parantamalla kierrätettävyyttä. Kierrätys polton sijaan on tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisen raaka-aineen tarvetta. Kierrätettävyys paranee huomattavasti, kun tuotteet valmistetaan yhdestä muovilajista tai eri materiaalit on suunniteltu eroteltaviksi kierrätysprosessissa. SPIRIT-ohjelmassa kehitetään muoviraaka-aineita monomateriaaliratkaisuihin sekä kierrätysmuovin käytön tueksi.

Borealis Polymers toimii SPIRIT-ohjelman veturiyrityksenä ja toteuttaa sitä laajassa yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Ohjelmalle on myönnetty Business Finlandin rahoitus.

Yhteyshenkilöt: Jari Lehtinen ja Jaakko Tuomainen (Borealis Polymers)

Alan vapaaehtoiset toimet ja sitoumukset

Monet organisaatiot ovat tehneet vapaaehtoisen sitoumuksen vähentää turhaa muovin käyttöä. Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen Sitoumus 2050 -verkkosivustolla. Katso, mitä sitoumuksia eri tahot ovat tähän mennessä tehneet! Hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa esimerkiksi ”muovi”, ”pakkaukset” ja ”pakkausten kierrätys”.