Tehostetaan merkittävästi muovijätteiden talteenottoa
Muovit tulisi saada Suomessa käytön jälkeen nykyistä paljon tehokkaammin kierrätykseen. Kierrätyksen vauhdittamiseen tarvitaan keräysjärjestelmien kehittämistä, viestintää sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän innostamista muovien käytön vähentämiseen, muovijätteen lajitteluun, kierrätykseen ja uusiomuovituotteiden käyttöön.
Toimenpiteet
- Suunnitellaan keräysjärjestelmät käyttäjäystävällisiksi ja tehokkaiksi. Käynnistetään kokeiluja, joissa selvitetään vaihtoehtoja eri muovijätteiden keräykselle.
- Lisätään tietoisuutta muovien kierrättämiseksi.
- Kehitetään muovijätteen talteenoton teknologioita.
- Arvioidaan muovin talteenoton riittävyys kierrätystavoitteiden saavuttamiseen ja uusiomuovin käytön tarpeisiin.
- Selvitetään mahdollisuudet yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisen arvoketjua koskevan vapaaehtoisen green deal -sopimuksen neuvottelemiseksi.
- Kehitetään rakentamisessa syntyvien kalvomuovien erilliskeräystä ja laitosmaista lajittelua.
- Seurataan tekstiilijätteen keräyksen kehitystä ja mahdollisuutta tekstiilien muovien kierrätykseen.
- Tehostetaan kalastusvälinejätteen keräystä ja kierrätystä ja kannustetaan siihen.
Näin me sen teemme
Jätelainsäädäntö keräyksen vauhdittajana
EU:n kaikkia jäsenmaita sitovat pakkausmuovien kierrätystavoitteet ja erilliskeräystä koskevat vaatimukset saatiin Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön joulukuussa 2021, kun jätelakiin sekä jäte- ja pakkausasetukseen tehtiin muutoksia.
Kierrätystavoite muovipakkauksille on 50 prosenttia vuonna 2025 ja 55 prosenttia vuonna 2030. Kiinteistökohtainen muovipakkausjätteen keräys laajeni viiden huoneiston asuinkiinteistöille taajamissa 1.7.2023 alkaen ja vastaavin rajauksin myös muihin kuin asuinkiinteistöihin 1.7.2022 alkaen. Myös muovipakkausjätettä vastaanottavien aluekeräyspisteiden määrää on lisätty.
Muovipakkausten kierrätysaste on erilliskeräyksen tehostumisesta huolimatta vaarassa jäädä alle EU:n tavoitteen vuodelle 2025. Kierrätyksen parantamiseksi tarvitaankin lisätoimia. Sellaisiksi on tunnistettu esimerkiksi uusien erilliskeräysvaatimusten kattava toimeenpano sekä lajitteluaktiivisuuden ja -tehokkuuden parantaminen. Lisäksi parantamista on pakkausten tuotesuunnittelussa, lajittelulaitosten tehokkuudessa ja kierrätysmateriaalien käytössä uusien tuotteiden valmistuksessa sekä pakkausten uudelleenkäytön mahdollisuuksissa.
Yhteyshenkilöt: Jussi Kauppila, Riitta Levinen ja Tarja-Riitta Blauberg (YM)
Euroopan komission suositukset Suomelle kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi
Komissio arvioi jäsenvaltioiden edistymistä jäte-, pakkausjäte- ja kaatopaikkadirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa. Komission alkuvuonna 2024 laatimassa Early Warning -raportissa tarkastellaan kolmea aihetta: yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 2025, pakkausjätteen kierrätystavoitteet 2025 ja yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämistavoite 2035.
Suomi on komission arviossa niiden maiden joukossa, jotka ovat vaarassa jäädä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevasta tavoitteesta mutta eivät kaiken pakkausjätteen kierrätyksen kokonaistavoitteesta. Vastaava tilanne on 19 muulla EU:n jäsenmaalla. Suomella on vaikeuksia yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen tavoitteiden saavuttamisessa. Syinä komissio pitää erilliskeräyksen tehottomuutta muovi- ja biojätteen osalta, heikkoa lajittelutehokuutta sekä sitä, että suuri osa yhdyskuntajätteestä ohjautuu polttoon.
Komission suositukset Suomelle ovat uudelleenkäytön tukeminen, erilliskeräyksen tehostaminen, jäteneuvonnan jatkaminen ja tehostaminen sekä taloudelliset ohjauskeinot jätteenpolton hillitsemiseksi. Ehdotuksia toimista kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämiseksi kerättiin alkuvuonna 2024 myös ympäristöministeriön ja Kiertotalous-Suomen järjestämissä tapahtumissa.
Yhteyshenkilöt: Riitta Levinen, Sirje Stén ja Anna-Maija Pajukallio (YM)
Muovipakkausten erilliskeräys kuntien ja tuottajien yhteistyönä
Valtaosassa Suomen kuntia käynnistyi vuoden 2023 aikana kuntien jätelaitosten ja pakkaustuottajayhteisöjen yhteistyönä kuluttajien pakkausjätteiden erilliskeräys kiinteistöiltä. Kuluttajien muovipakkauksien erilliskeräyspalvelu ulotettiin kaikissa taajamissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöille jätelain sekä jäte- ja pakkausasetuksen muutoksen seurauksena.
KIVO, Kuntaliitto ja Suomen Pakkaustuottajat Oy ovat tehneet jätelain edellyttämän valtakunnallisen yhteistyösopimuksen pakkausjätteiden kiinteistökeräyksestä. Sumi Oy liittyi yhteistyöhön toukokuussa 2023 allekirjoitetulla liittymissopimuksella. Sopimuskumppanit pyrkivät yhteistyössä edistämään ja järjestämään pakkausjätteiden jätehuoltoa kokonaisuutena kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän palvelutason saavuttamiseksi. Yhteistyön piirissä on tällä hetkellä 279 kuntaa ja 5,5 miljoonaa suomalaista.
Yhteistyö kattaa myös pakkausjätteen erilliskeräystä koskevia kuluttajakampanjoita sekä muuta neuvontaa ja tiedotusta. Vuonna 2024 pakkausmateriaalien kiinteistökeräyksen sopimuskumppanit toteuttavat kaksi valtakunnallista tutkimushanketta: metallijätteen ja muovipakkausjätteen koostumustutkimukset.
Yhteyshenkilö: Jutta Laine-Ylijoki (Suomen Kiertovoima ry)
Muovipakkausten ja kovamuovien keräys ja vastaanotto
Suurin osa Suomen Kiertovoima ry:n jäsenenä olevista kuntien jätelaitoksista täydentää tuottajayhteisön järjestämää muovipakkauskeräystä joko kiinteistökohtaisella, ekopiste- tai jäteasemakeräyksellä. Niin sanotun kovamuovin eli muovituotteiden vastaanotto jäteasemilla on vakiintunut monen jätelaitoksen toimintaan.
Yhteyshenkilö: Jutta Laine-Ylijoki (Suomen Kiertovoima ry)
Kaikki muovi kiertää -hanke
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa (2022–2024) kehitetään muovin kierrättämisen tietotaitoa ja liiketoimintamalleja. Tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kestävää talouskasvua ja yritystoimintaa edistämällä muovien kiertoa ja uusiomuovin markkinoita.
Hankkeen käytännön pilotoinneissa esimerkiksi syvennytään rakennusmuovien käyttöön, testataan muovia syöviä sienilajeja ja kokeillaan lisätä pantillisia muoviastioita. Laboratorioanalyysien ja selvitysten kautta lisätään tietoa eri muovijätejakeiden ja niistä valmistettujen tuotteiden ominaisuuksista sekä käsittely- ja käyttömahdollisuuksista. Hanke myös selvittää kaupungin hankintojen roolia uusiomuovimarkkinoiden tukijana ja laatii muovin tulevaisuuskartan vuoteen 2050 asti.
Hanke on osa Espoon vetämää Kaikki muovi kiertää -kokonaisuutta, joka jatkaa Smart & Clean -säätiön vuosina 2018–2021 aloittamaa työtä. Mukana ovat Espoon kaupungin lisäksi VTT, HSY, Metropolia ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy, Muovipoli Oy ja Muoviyhdistys ry.
Yhteyshenkilö: Mia Johansson (Espoon kaupunki)
Parempi pakkaus -kotitalousneuvonta
Marttaliiton Parempi pakkaus -neuvonta keskittyy auttamaan ihmisiä lajittelun toteuttamisessa keittiössä, eli neuvoo, miten kodin lajittelupisteeseen saa mahdutettua astian muoveille. Neuvonnan avulla lisätään tietoa muovin lajitteluketjusta ja erilaisista muovilaaduista. Parempi pakkaus -kotitalousneuvonta tavoittanut jo yli 2500 ihmistä eri puolella Suomea.
Muovipakkausjätteiden kierrättämiseen liittyvä neuvonta
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kerää suomalaisten muovipakkausjätteitä yli 1000 Rinki-ekopisteellä ympäri Suomen. Rinki palvelee suomalaisia kierrättäjiä ilmaiseksi puhelin- ja sähköisessä neuvontapalvelussa muovipakkausjätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen liittyvissä kysymyksissä (yli 1500 kontaktia kuukausittain). Rinki myös julkaisee säännöllisesti kuluttajille tarkoitettuja lajitteluvinkkejä ja -ohjeita sosiaalisen median kanavissa.
Lisäksi Rinki toteuttaa joka kevät kuluttajille suunnatun pakkausjätteiden kierrättämiseen keskittyvän markkinointikampanjan, jonka teemana on keväällä 2024 muovipakkaukset.
Yhteyshenkilö: Anna Mäkelä (Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy)
Muovin kierrätyksen avainkysymykset (Muoviavain) -hanke
Muoviavain-hankkeen päätavoitteena on luoda kokonaiskuva muovin kierrätyksen nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä ja kehittämismahdollisuuksista Suomessa. Syken ja ResourceLoop Oy:n toteuttamassa hankkeessa tunnistetaan lisäksi uusiomuovimarkkinoiden toimintaan ja kierrätysasteen kehittymiseen keskeisesti vaikuttavat tekijät. Siinä myös määritellään keinoja tukea muovitiekartan muovin kierrätykseen ja uusiomuovimarkkinoiden kehitykseen liittyviä tavoitteita.
Muovin kierrätyksen erityishaasteena on muovien ja niiden käytön moninaisuus, joka heijastuu myös muovien kierrätykseen. Eri muovilajien ja niiden seosten soveltuvuus esimerkiksi mekaaniseen tai kemialliseen kierrätykseen vaihtelee, ja muovijätteet on lajiteltava keräyksen jälkeen. Ratkottavina on myös haitta-aineriskeihin liittyvät
kysymykset, jotka ovat tärkeitä etenkin pitkäikäisessä käytössä olleiden muovituotteiden kohdalla. Esimerkkejä tällaisista ovat ajoneuvojen ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden muovit sekä rakennuksissa käytettävät muovit.
Kierrätysasteen merkittävä nosto edellyttää toimenpiteitä ja tehostamista läpi muovien valmistuksen, käytön ja kierrätyksen arvoverkon. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tosiasiallisen kierrätettävyyden painoarvon nostaminen muovituotteiden valmistuksessa ja valinnassa, keräysjärjestelmien laajentaminen ja tehostaminen, lajiteltujen jakeiden parempi materiaalihyödyntäminen ja uusiomuoviraaka-aineen kysynnän lisääminen.
Yhteyshenkilö: Jani Salminen (Syke), Merja Saarnilehto (YM)
Muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajavastuu
Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskeva EU-direktiivi (2019/904/EU) sisältää jäsenvaltioille velvoitteen ottaa käyttöön laajennettu tuottajavastuu muovia sisältäville kalastusvälineille. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön jätelain ja -asetusten muutoksilla. Muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajien on vuoden 2025 alusta alkaen järjestettävä tällaisten kalastusvälineiden jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista. Tuottajia ovat kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat.
Tuottajavastuu koskee kaikkia meri- ja sisävesikalastuksessa käytettäviä muovia sisältäviä kalastus- ja vesiviljelyvälineitä. Tavoitteena on, että muovia sisältävää kalastusvälinejätettä erilliskerätään kierrätystä varten vähintään kymmenen painoprosenttia tuottajien vuosittain markkinoille saattamien muovia sisältävien kalastusvälineiden määrästä. Tuottajien on järjestettävä kalastusvälinejätteen vastaanotto niin, että jätteen toimittaminen vastaanottopaikkaan on maksutonta ja vaivatonta ja vastaanottopaikkoja on tasapuolisesti koko maassa.
Yhteyshenkilö: Eini Lemmelä (YM)