Rakennetun ympäristön kokonais­arkkitehtuuri

Kokonais­arkkitehtuurin teemaryhmä

Kokonaisarkkitehtuurin teemaryhmän tehtävänä on yhteensovittaa rakennetun ympäristön keskeiset prosessit ja tietovirrat osana julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria.

• Pääprosessit ja tietovirrat rakennetun ympäristön tietoalueella (pdf)

Teemaryhmän toimintaan voi ilmoittautua mukaan lähettämällä viestin osoitteeseen [email protected]. Kerro viestissäsi, haluatko osallistua teemaryhmän kokouksiin vai seurata toimintaa teemaryhmän kokousten muistioiden kautta.

Rakennetun ympäristön prosessi­kartta

Kokonaisarkkitehtuurin teemaryhmän tukena oli syksystä 2022 kevääseen 2023 kokonaisarkkitehtuurikonsultti (Ubigu Oy). KA-konsultin tehtävänä oli kuvata kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia KA-teemaryhmässä tunnistettujen pääprosessien pohjalta yhteistyössä teemaryhmän kanssa. Kuvaukset toteutettiin prosessikartan sekä prosessien kuvausmatriisien avulla. Työn tulosten avulla jatketaan työtä rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi.

• Rakennetun ympäristön prosessikartta -projektin loppuraportti ja prosessikartan esittely
• Rakennetun ympäristön prosessikartta

Prosessien kuvausmatriisit

• Alueidenkäytön suunnittelu
• Kiinteistöjohtaminen
• Kiinteistökehittäminen
• Kiinteistönpito
• Rakentamishanke
• Väylänpito
• Yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen
• Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Mitä kokonais­arkkitehtuuri on?

Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne.

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä yhdistää eri tahoilla tehtyjä selvityksiä, raportteja ja analyyseja kokonaiskuvan muodostamiseksi. Sen avulla selvitetään, miten rakennetun ympäristön tietoja käytetään tai voitaisiin käyttää erilaisissa käyttöyhteyksissä, esimerkiksi maankäytön, rakentamisen, vesi- tai maa-alueiden käytön tai ympäristönsuojelun palvelujen tuottamiseksi yli hallinnonalojen ja hankkeiden.

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation tarkoituksena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää käytetään myös osahankkeiden yhteensovittamisessa, yhteisten tunnisteiden määrittelyissä ja näiden semanttisen yhteentoimivuuden varmistamisessa, osana sanasto- ja nimikkeistötyötä.