Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmassa (KIRAilmasto-ohjelmassa) on käynnissä yli 100 hanketta, jotka kehittävät ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen rakennetussa ympäristössä.
Hankkeiden toteuttajat ovat suomalaisia yrityksiä, kuntia, järjestöjä, koulutus- ja oppilaitoksia. Osa toteuttajista toimii vain kotimaisilla markkinoilla, osa tähtää kansainväliseen kasvuun.
Hankkeiden ratkaisut liittyvät esimerkiksi vähähiiliseen kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, dataan ja laskureihin, aluesuunnitteluun, vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin sekä rakentamisen prosessien kehittämiseen.
Tutustu hankekortteihin ohjelman tilannehuoneessa sekä alla olevissa hanke-esittelyissä.
Rakennustuotteet luonnon materiaaleista säästävät ympäristöä
Tampereen yliopiston luotsaamassa Nature CO2 -esiselvityshankkeessa kartoitettiin, kuinka luonnonmukaisten rakennustuotteiden valmistaminen ja käyttö Suomessa onnistuu.
Varsinkin Keski-Euroopassa käytössä olevista luonnonmukaisista rakennusaineista on toistaiseksi ollut varsin vähän tietoa rakennusalalla Suomessa. Hankkeessa kartutetulla tiedolla edistetään luonnonmukaisten rakennusmateriaalien teollista valmistamista ja käyttöä.
Luonnonmukaiset rakennustuotteet tulevat suoraan maasta, metsästä tai pellolta
Luonnonmukaiset rakennustuotteet ovat rakentamiseen käytettyjä materiaaleja ja tuotteita, joita saadaan suoraan maa- ja metsätaloudesta tai maankaivuusta. Esimerkkeinä tuotteista hankkeen projektipäällikkö Mikael Westermarck mainitsee olkielementin, jonka puisen rungon sisällä on olkia, sekä muut eristemateriaalit, kuten villan. Oman ryhmänsä muodostavat myös maalit, joista löytyy sekä vähähiilisiä perinnemaaleja että uusia savimaaleja.
Luonnonmukaisista rakennustuotteista ei usein ole tehty ympäristöselosteita. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että luonnonmukaiset tuotteet aiheuttavat 10–15% vähemmän hiilipäästöjä kuin puurakenteissa tavanomaisesti käytetyt tuotteet, ja jopa vain kymmenesosan betoniin verrattuna, Westermarck kuvailee.
Westermarck painottaa, että hankkeessa tutkitut raaka-aineet ovat myös edullisia. Tuotteiden teollinen valmistus ei vaadi korkeita lämpötiloja, mikä antaa hyvät edellytykset valmistaa tuotteita edullisesti.
Materiaaleille on kaupallista kysyntää
Hankkeen tuloksia on esitelty yrityksille ja rakennuttajille.
Saamme jatkuvasti yhteistyökyselyitä, jotka pohjaavat koostamaamme tietoon. Tieto hankkeen tuloksista leviää hyvin, Westermarck kertoo.
Hankkeen aikana kartoitettiin myös Tampereen yliopiston valmiutta perustaa innovaatiokeskus luonnonmukaisten rakennustuotteiden kehittämiseen. Westermarckin mukaan toimintaan tarvitaan lisää yrityksiä, jotta keskus voidaan perustaa. Hanketoiminta kuitenkin edistää työtä jo nyt.
Aloitin alan tutkimisen jo 30 vuotta sitten teknisessä korkeakoulussa. Työni lähtökohta on vähähiilisyys ja ekologisuus, ja voisi jopa sanoa, että planeetan pelastaminen, Westermarck kuvailee lähtökohtiaan.
Nature CO2 -hanke on saanut 22 000 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Suomessa on yli 80 000 taloyhtiötä. Raksystems Green Building Partnersin As Oy Hiililaskuri -hankkeessa kehittettävällä hiililaskurilla mitataan taloyhtiöiden hiilijalan- ja kädenjälkiä, tuodaan päästöjä näkyväksi ja luodaan edellytyksiä taloyhtiöiden päästöjen vähentämiseksi.
Mittaamalla selviää, mistä taloyhtiön päästöt tulevat
Energiatehokkuutta mitataan jo, ja nyt haluamme tehdä saman taloyhtiön päästöille. Vain laskemalla voidaan selvittää, millaisia hiilipäästöjä taloyhtiöllä on, hankkeen projektipäällikkö Simo Skogberg kertoo.
Kun laskenta on tehty, voidaan taloyhtiölle esittää konkreettisia ehdotuksia ja toimenpiteitä, joilla taloyhtiön päästöjä voidaan vähentää. Koska taloyhtiöitä on Suomessa paljon, niiden yhteisvaikutukset ovat merkittäviä.
Kun laskentoja käytetään ja dataa kertyy, voimme myös vertailla kohteita keskenään ja tutkia, miten jokin yhtiö vertautuu keskimääräiseen taloyhtiöön, Skogberg toteaa.
Laskurin käyttö on taloyhtiöille vaivatonta
Hankkeessa kehitetään hiililaskuri, jolla lasketaan, paljonko taloyhtiön toiminnasta tulee hiilipäästöjä. Taloyhtiön päästöiksi lasketaan niiden toimintojen päästöt, joista taloyhtiö on vastuussa, kuten lämmitys, kiinteistösähkön käyttö, veden käyttö, jätehuolto, ylläpito ja taloyhtiön remontit.
Meillä on muutamia pilottikohteita, joiden avulla muodostimme laskentaperusteita ja teimme tutkimusta. Näiden avulla olemme kehittäneet laskurin ja sen muuttujat sekä keränneet pohjadataa, Skogberg kertoo.
Taloyhtiöltä hiililaskurin käyttö vaatii vain vähän lähtötietoja.
Tilinpäätösaineistosta saadaan hyvin tietoja esimerkiksi energiankulutuksesta. Loput tiedot saadaan käytännössä isännöitsijäntodistuksesta ja huoltoyhtiöltä. Prosessi on taloyhtiölle kevyt, Skogberg tiivistää.
Itse laskuri on pitkälle automatisoitu, joten laskenta pystytään tekemään nopeasti ja kustannustehokkaasti.
As Oy Hiililaskuri -hanke on saanut 30 200 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Päästövähennystyötä pitää tehdä tiedolla johtamisen keinoin
Yrityksillä ja julkisyhteisöillä on tarve laskea ja raportoida omia hiilidioksidipäästöjään, mutta päästötiedot koko toimitusketjun osalta ovat usein silppuisia. Vastuu Groupin CO2 Datahub -hankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla kiinteistö- ja rakentamisalan toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjä lasketaan ja raportoidaan aiempaa tarkemmin.
Hankkeen aikana tehtyjen havaintojen ja tulosten kautta kehitetään laskentatapoja ja operatiivisia käyttöliittymiä, joissa päästöjä voidaan tarkastella. Saadun datan avulla päästövähennystyötä voidaan johtaa tiedolla.
Ajankohtainen data ohjaa päästövähennystyötä
Viisitoista hankkeessa mukana ollutta asiakasyritystä, -kuntaa tai -kaupunkia määrittelivät itse haasteensa, joihin etsivät ratkaisuja. Havaintojen perusteella niille tarjottiin ratkaisuehdotuksia, jotka liittyivät esimerkiksi datan kulkuun.
Asiakkailta nousi toive myös siitä, että päästöjä raportoitaisiin tiheämmin. Vuosittaisen raportoinnin sijaan kaivataan kvartaali- tai jopa kuukausitason tietoa päästöistä, jotta tilanteisiin voidaan reagoida aiempaa nopeammin, hankejohtaja Roope Pajasmaa kuvailee.
Lisääntyvä ymmärrys toimitusketjujen hiilijalanjäljen määrittelemisestä ja tiedon hallinnasta auttaa löytämään toimitusketjusta kohtia, joissa negatiivisia ympäristövaikutuksia voi tehokkaasti vähentää.
Asiakkainamme on joukko edelläkävijöitä, jotka haluavat tehdä päästövähennystyön eteen enemmän kuin viranomaiset vaativat, Pajasmaa kehuu osallistujia.
Ratkaisuja menetelmien ja standardien sirpaleisuuteen
Pajasmaa yllättyi siitä, kuinka sirpaleista päästövähennystyöskentely vielä on. Alalla on käytössä useita eri standardeja ja menetelmiä, joista puuttuu yhteismitallisuus. Myös datan saatavuuden haastavuus yllätti. Tietoa on yksittäisissä sovelluksissa tai vain yksittäisten henkilöiden hallussa.
Näihin haasteisiin olemme luomassa ratkaisuja, Pajasmaa tiivistää hankkeen.
CO2 Datahun -hanke on saanut 697 400 € tukea Business Finlandilta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Työkoneparvet rakentavat tulevaisuudessa väyliä itsenäisesti
Oulun yliopiston SWARM – Väylärakentamisen autonominen vähäpäästöinen työkoneparvi -hankkeessa kehitetään automatiikkaa, jolla väylärakentamisen työkoneet voivat toimia työmaalla itsenäisesti, ilman ihmisen ohjausta.
Itsenäisesti toimivat työkoneparvet säästävät polttoainetta, aikaa ja rahaa sekä parantavat työturvallisuutta verrattuna ihmisen ohjaamiin koneisiin. Työkoneparvella tarkoitetaan työmaalla yhdessä toimivia koneita.
Koneiden liikkumista optimoimalla säästetään jopa 40% polttoainetta
Työkoneiden autonomisen työskentelyn avulla voidaan väylärakentamisessa optimoida polttoaineen käyttöä, minimoida päästöjä ja tehdä urakoita totuttua pienemmillä työntekijämäärillä.
Väitöskirjatutkimuksissa on todettu, että materiaalien siirtoprosesseja optimoimalla voidaan säästää jopa 40 prosentteja polttoainetta. Kun koneet ajavat hitaammin ja saapuvat paikalle juuri oikeaan aikaan, syntyy myös vähemmän päästöjä, kertoo Oulun yliopiston professori Rauno Heikkilä.
Hanketutkimusta edistetään myös yhdessä kansainvälisten kärkikehittäjämaiden kanssa.
Autonominen kaivuri on jo testivaiheessa
Hankkeessa kehitetään automaatiota, jonka avulla väylärakentamisessa voidaan hyödyntää itsenäisesti toimivia työkoneparvia.
Työkoneparven muodostavat yhdessä toimivat koneet, kuten kaivuri, kuorma-auto, puskutraktori ja tiivistyskone. Tutkimme, miten koneet voisivat tehdä uutta tielinjaa autonomisesti avoimia infratietomalleja käyttäen, Heikkilä kertoo.
Toistaiseksi hankkeessa on kehitetty ja testattu autonomista kaivuria, seuraavaksi työn alle ovat tulossa puskutraktori ja tiivistyskone.
Jatkossa tutkitaan myös mahdollisuuksia kehittää koneiden toimintaa yhä adaptiivisempaan suuntaan, jotta koneet osaisivat reagoida ympäristönsä muutoksiin.
Hanke on erityisen kiinnostava väylärakentamisen urakoitsijan näkökulmasta. Vaikka uuden teknologian käyttöönotto vaatii investointeja, tuo autonominen työkoneparvi suuria säästöjä, vähentää päästöjä ja tehostaa väylärakentamista, Heikkilä tiivistää.
Kumppanuusmalli SWARM – Väylärakentamisen autonominen vähäpäästöinen työkoneparvi -hanke on saanut 950 000 euroa tukea Business Finlandilta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Keskitetty tietokanta rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista tulee ajankohtaiseksi viimeistään vuoden 2025 alussa, kun uusi rakentamislaki astuu voimaan. Laki sisältää asetukset esimerkiksi ilmastoselvityksestä ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Hankkeen aikana luodaan digitaalinen rakennustuotteiden ympäristötietokanta. Tietokanta perustuu jo olemassa olevaan rakennustuotteiden tietokantaan, johon lisätään tiedot tuotteiden hiilijalanjäljestä ja päästöistä.
Tietokantaan kerätään jokaisesta tuotteesta 20–30 tietoa, joista määritellään tuotteen hiilijalanjälki ja ympäristövaikutukset, selittää Sami Saari, hankkeen projektipäällikkö Rakennustiedosta.
Tuotetiedot kootaan tuotteiden EDP-ympäristöselosteesta, jonka tuotetoimittajat laativat kullekin tuotteelle. Tuotetiedot saa tietokannasta ulos lain edellyttämässä muodossa.
Olemme purkaneet jo 8000 tuotteen hiilijalanjälkitiedot niiden ympäristöselosteista. Tietokantaan on siis jo paljon materiaalia koossa, Saari kertoo.
Tietokannan lisäksi hankkeessa kehitetään tuotetoimittajille suunnattu ilmastoselvitys, jolla voidaan kertoa uuden rakentamislain myötä tarvittavia ympäristötietoja siinä muodossa, kun laki niitä edellyttää. Ilmastoselvitys täydentää ympäristöselostetta tai toimii sen rinnalla.
Sovelluksilla tieto käytännön työhön
Sovelluskehittäjät ovat olleet kiinnostuneita tietokannasta, jonka tietoja voidaan hyödyntää ulkoisissa järjestelmissä ja sovelluksissa.
Kehitämme myös itse hakupalvelua, jolla tuotteita voi etsiä ja rajata hiilijalanjäljen perusteella. Siitä on apua esimerkiksi rakennuskohteen suunnittelijalle, jonka pitää päästä rakennukselle määriteltyihin vaatimuksiin. Voidaan esimerkiksi vertailla, miten erilaiset lattiavalinnat vaikuttavat koko rakennuksen hiilijalanjälkeen, Saari kertoo.
Lain ohella erilaisia ympäristövaatimuksia rakennusprojektille voi esittää myös rakennuttaja.
Rakennustuotteiden ympäristötietokanta edistämään rakentamisen vähähiilisyyttä -hanke on saanut 139 825 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Kestävän rakennuttamisen liiketoimintakonsepti tukee ympäristövastuun edistämistä alalla
Kiinteistö- ja rakentamisalalla puuttuvat yleispätevät mittarit rakennushankkeiden ilmastovaikutusten seurantaan. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia tulee määrittämään, millaisia ominaisuuksia vaaditaan kestäväksi nimetyltä rakennukselta. Älykäs vähähiilinen rakennuttamiskonsepti -hankkeessa A-Insinöörit tutkivat ja loivat alalle soveltuvia digitalisoituja työtapoja, jotta ohjaus olisi tehokasta ja vaikuttavaa.
Liiketoimintakonsepti ohjaa ympäristöystävällisiin valintoihin
Älykäs vähähiilinen rakennuttamiskonsepti -hankkeen aikana A-Insinöörien asiantuntijat loivat kestävän rakennuttamisen liiketoimintakonseptin, joka koostuu yhteensä yhdestätoista alaprojektista. Projektien tarkoitus on huomioida rakennushankkeiden kestävyyden eri ulottuvuudet ja tukea rakennusalan vihreää siirtymää.
Kirjoitimme esimerkiksi sidosryhmäyhteistyönä FIGBC:n kanssa määritelmän hiilineutraalille aluerakentamiselle, kertoo kehityshankkeen jäsen Katarina Varteva.
Toinen alaprojekteista taas keskittyy suunnittelijan ja konsultin myönteisen ympäristövaikutuksen mittaamiseen.
Haluamme auttaa asiakastamme hallitsemaan hankkeiden ympäristövaikutukset esimerkillisesti, ja tästä syntyi idea ympäristökädenjäljen mittaamisesta, Varteva kertoo.
Hankkeen aikana havaittiin, että jo mittaamisen aloittaminen kannusti positiiviseen muutokseen.
Projektin tulosten hyödyntäminen kaupallisesti
Cityfier-alaprojektin tuloksena syntyi ”Käyttäjien liikkumisen hiilijalanjälki kiinteistöhankkeissa” -palvelukuvaus, joka on herättänyt kiinnostusta asiakkaiden keskuudessa. Prodect-alaprojektissa tuotettiin rakennusalan projektihallinnan alustaan mallipohja, joka kehittää projektitiimistä vähähiilisen rakentamisen asiantuntijoita.
Hankkeen alaprojektien työkalujen kehitystyö jatkuu hankkeen päätyttyä. Osa työkaluista auttaa markkinaa välillisesti tukemalla A-Insinöörien omaa asiantuntijuutta.
Vasta käytäntöön sovelletut ideat edistävät kestävää kehitystä Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta on tärkeää, että teoria saadaan sovellettua käytäntöön. Digityökalut tehostavat toimintaa. Kiinteistö- ja rakentamisalan tuottavuus kasvaa, kun oikeanlaista tietoa hallitaan paremmin ja viestitään oikea-aikaisesti oleellisista asioista, Varteva tiivistää.
Älykäs vähähiilinen rakennuttamiskonspeti -hanke on saanut tukea Business Finlandilta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Lisätietoja
Jukka Kettunen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy +358 40 733 8280 [email protected]
Miten sopeutua ilmastonmuutokseen? Työkaluja ja konkreettista tietoa kunnille
Sopeutuva kaupunkiseutu -hankkeessa on selvitetty Tampereen kaupunkiseudun keskeisiä muuttuvasta ilmastosta johtuvia sää- ja ilmastoriskejä ja kehitetty työkaluja, joiden avulla kunnat voivat aloittaa systemaattisen sopeutumistyön. Hankkeessa lisätään myös kansalaisten ja yritysten ymmärrystä ja valmiutta sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Sopeutuva kaupunkiseutu -hankkeessa tuotetaan suunnittelutyötä tukevia työkaluja
ensisijaisesti kuntien ilmasto- ja kestävyystyön asiantuntijoille. Sopeutuva kaupunkiseutu -työkirja ja sen tukena olevat riskikortit auttavat kuntia suunnittelemaan toimia, joilla ilmastonmuutokseen varaudutaan ja sopeudutaan.
Viemäröintimenetelmien kehittäminen rankkasateita paremmin kestäviksi on tärkeä sopeutumistoimi kunnille. Lisääntyvä sade ja voimakkaammat rankkasateet aiheuttavat myös tarpeita parantaa rakennusten kosteuden hallintaa ja ehkäistä kosteus- ja homehtumisvaurioita. Rakennusten passiivisten jäähdytyskeinojen lisääminen on toimenpide, johon jokainen voi osallistua. Passiivisilla jäähdytyskeinoilla tarkoitetaan auringon tuoman lämpökuorman vähentämistä esimerkiksi varjostavien puiden avulla, kehittämispäällikkö Antti Lippo kertoo.
Riskikortit ja viestintä tukevat myös kuntalaisten ymmärrystä
Hankkeessa tuotetut riskikortit esittelevät kymmenen Tampereen kaupunkiseudun sää- ja ilmastoriskiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Kortit toimivat hyvänä johdatuksena Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskeihin myös tavan tallaajalle. Tampereen alueen ohella riskikortteja voidaan soveltaa myös laajemmin Suomessa.
Olemme laatineet hankkeen aikana myös viestintävinkkejä kuntien ilmastoviestintään. Kokosimme pääviestejä ja sisältöjä ja tunnistimme kohderyhmiä, joille viestejä kunnissa kannattaa kohdentaa, Lippo kertoo.
Viestintä aiheesta onkin tärkeää. Tampereen kaupunkiseudun teettämän asukaskyselyn mukaan asukkaiden arjessa haasteita tai huolta aiheuttavat esimerkiksi helteet ja luontokato. Varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä huoli muuttuvasta ilmastosta aiheuttaa myös ahdistusta.
Sopeutumista tarvitaan riippumatta siitä, miten päästöjä onnistutaan vähentämää Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä menee monilta sekaisin. Päästöjen vähentämisellä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta, kun taas sopeutumisessa pyritään löytämään tapoja selvitä muuttuvassa ympäristössä.
Meidän on pakko sopeutua muutokseen. Vaikka maailmanlaajuiset päästöt saataisiinkin selvään laskuun, ilmastossa on jo tapahtunut muutoksia, jotka jatkuvat vielä pitkään jo päästettyjen päästöjen vuoksi. Siksi meidän pitää oppia sopeutumaan muutoksiin ympäristössämme, Lippo selventää.
Sopeutuva kaupunkiseutu -hanke on saanut 28 000 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Lisätietoja
Antti Lippo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä p. 0504630732 [email protected]
Energiasuunnittelun hyödyt asuinhankkeen alkuvaiheessa -hankkeen tavoitteena on osoittaa oikea-aikaisen energiasuunnittelun edut
Nykyistä paremmalla suunnittelulla voidaan parantaa huomattavasti asuinrakennuksen energiatehokkuutta ja sisäolosuhteita. Näin ajattelevat Energiasuunnittelun hyödyt asuinhankkeen alkuvaiheessa -hankkeen toteuttajat Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Swecosta.
Hankkeen osarahoittajat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, Tampereen Vuokra-asunnot Oy, VTS-kodit ja A-kruunu Oy tarjosivat hankkeeseen pilottikohteet, joiden suunnittelussa kehitettiin uutta toimintamallia rakennusten energiasuunnitteluun.
Hankkeen tulokset ja loppuraportti esitellään huhtikuussa 2023, jonka jälkeen tuloksia voidaan soveltaa laajemminkin.
Hankkeen keskiössä ovat passiivisuunnitteluanalyysit, joissa mallinnetaan eri muuttujien vaikutuksia rakennuksen energiatehokkuuteen ja kesäajan sisälämpötiloihin. Analyyseissa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten rakennusten muoto, ikkunoiden ominaisuudet ja erilaiset parvekkeet vaikuttavat eri tilojen ylilämpenemiseen ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseen.
Aurinkoenergian huomiointi vaikuttaa rakennuksen energiasuunnitteluun valtavasti. Suunnittelussa pitäisi pyrkiä hyödyntämään kaikki auringosta saatava ilmainen energia, mutta toisaalta myös välttämään rakennusten ylilämpeneminen kesäaikana, hankkeen projektipäällikkö Juho Rinta-Rahko kertoo.
Lisäksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia kulutusjoustoon ja siitä saatavia hyötyjä. Rakennuksiin voidaan sijoittaa esimerkiksi varaajia, joihin lämpöä voidaan varata, kun energia on edullista, ja käyttää, kun hinnat ovat korkealla.
Energiasuunnitteluohje kokoaa hankeen tulokset käyttöön
Hankkeen tuloksista kootaan energiasuunnitteluohje, joka toimii työkaluna rakennuttajille, arkkitehdeille ja suunnittelijoille. Ohjeesta on tarkoitus tehdä käytännönläheinen opas, joka antaa tietoa, miten energiasuunnittelu tulisi nivoa osaksi rakennussuunnitteluprosessia.
Energiasuunnittelun hyödyt asuinrakennushankkeen alkuvaiheessa -hanke on saanut 18 402 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Lisätietoja
Kari Kallioharju Tampereen ammattikorkeakoulu Oy +358 40 801 6509 [email protected]
Saastunut maa tai vesi puhtaaksi paikan päällä
Saastuneen maan tai veden pesu vaatii perinteisesti pestävän materiaalin siirtämisen puhdistus- ja polttolaitoksiin, mikä on sekä kallista että paljon energiaa kuluttavaa. Oy Soft Protector Ltd:n Pesuri 2.0 -hankkeessa kehitetään liikuteltavaa pesuria ja pesuainetta, joiden avulla maa-ainesta ja vettä voidaan puhdistaa taloudellisesti ja vähäpäästöisesti.
Pyrimme siihen, että saastunut maa-aines tai vesi voidaan pestä paikan päällä. Kun esimerkiksi maata ei tarvitse ajaa puhdistettavaksi laitokseen eikä tuoda uutta maata tilalle, säästyy sekä rahaa että energiaa, kertoo Oy Soft Protectorin toimitusjohtaja Tarmo Sauna-aho.
Prosessissa säästyy noin 50 % energiaa verrattuna perinteiseen menetelmään, jossa saastunut aines kuljetetaan puhdistettavaksi tai poltettavaksi muualle.
Puhdistusta vaativia kohteita on paljon.
Puhdistamisen hinta määrittelee usein sen, kannattaako saastuneelle tontille rakentaa. Esimerkiksi vanhat korjaamoalueet ja bensa-asemien pohjat pitää puhdistaa ennen kuin tilalle voidaan rakentaa asuinrakennuksia, kouluja tai urheilukenttiä, Sauna-aho kertoo.
Skaalautuva pesuri ja pesuaine elintarviketeollisuuden sivuvirroista
Pesurin koko on skaalautuva. Pesu tapahtuu sekoittajassa, joka muistuttaa hieman pyörivää betonimyllyä. Veden ja pesuaineen avulla laite erottelee saasteet omiksi kerroksiksi, jotka voidaan pumpata ulos laitteesta. Vesi ja pesuaine kiertävät laitteessa puhdistuksen aikana, eikä niitä tarvitse lisätä tai vaihtaa pesun eri vaiheissa.
Puhdistettavasta massasta eroteltu saaste, esimerkiksi diesel-öljy, voidaan uudelleenkäyttää.
Pesurin lisäksi hankkeessa on kehitetty pesuaine, jota valmistetaan elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Sauna-aho arvioi, että aineen raaka-aineena käytettävän teurasjätteen saatavuus kasvaa entisestään, kun esimerkiksi turkistarhausta vähennetään. Teurasjätettä käytetään turkiseläinten ruokintaan.
Pesuainetta voidaan käyttää öljyn ja rasvan putsaamiseen myös esimerkiksi moottoreista tai ruokateollisuuden prosesseissa. Tutkimme myös mahdollisuutta kehittää siitä pyykinpesuainetta kuluttaja- ja teollisuuskäyttöön, Sauna-aho kertoo.
Pesuri 2.0 -hanke on saanut 144 750 € tukea Business Finlandilta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Kevytsavi on vähähiilinen rakennusmateriaali, jonka tuotannossa ei synny hukkaa
Aalto-yliopiston Kevytsavi 1.1 -hankkeessa kehitetään lämpöä eristävää kevytsavea, jonka valmistamisessa hyödynnetään kiertotalousvirtoja. Rakentamisessa eristeen tapaan käytettävä kevytsavi on vähähiilinen, periaatteessa ikuisesti kierrätettävä ja helppokäyttöinen materiaali.
Hankkeen aikana on selvitetty eri savilajien ja niihin sekoitettavien kuituaineiden ominaisuuksia.
– Savien ominaisuuksia on tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän. Meidän alustavien tulosten mukaan saven pH-pitoisuus, humuspitoisuus ja kyky pidättää vettä ovat avainasemassa kevytsaven kehittämisessä, kertoo väitöskirjatutkija Johanna Hyrkäs.
Parannellun kevytsaven materiaalien hiilijalanjälki on pieni. Koska saven päälle ei voida rakentaa, sitä kaivetaan maasta esimerkiksi työmailla.
Saveen sekoitettavat kuituaineet taas ovat peräisin sivuvirroista. Hankkeessa hyväksi havaittuja kuituaineita ovat esimerkiksi jätteenä pidetty purkupuu, maatalouden sivutuotteena syntyvä olki sekä järviruoko, jota poistetaan vesistöistä runsain mitoin.
– Rakentamisen ja ylläpidon kannalta kevytsavi on optimaalinen materiaali. Tuotannossa ei synny käytännössä yhtään hukkaa. Korjaaminenkin on yksinkertaista, vaurioitunut kohta voidaan poistaa ja korvata uudella massalla.
Teoriassa kevytsavella on suljettu materiaalikierto: seokseen lisätään vettä, sekoitetaan ja käytetään uuteen rakennukseen. Koska kevytsavessa on vain luonnonmateriaaleja, sen voi palauttaa myös biokiertoon, esimerkiksi kasvualustaksi.
Hanke on saanut 53 024 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Lämpöä jo kerran hyödynnetystä sähköstä
Vatajankoski Oy tutki, miten hajautettujen piendatakeskusten hukkalämpöä voi hyödyntää uimahallien ja kylpylöiden lämmittämiseen ja miten ratkaisulla voidaan edistää vähähiilisyyttä.
– Idea on se, että perinteinen suuri datakeskus jaetaan pienempiin osiin ja palvelimet sijoitetaan paikoille, joissa niiden hukkalämmöstä saadaan suurin hyöty. Palvelimet tuottavat lämpöä tasaisesti ympäri vuoden, ja siksi uimahallit, joiden vettä lämmitetään aina, ovat erinomainen käyttökohde, kertoo Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi.
Ideaa on testattu käytännössä Kankaanpään uimahallissa jo kahden vuoden ajan. Uimahallin kellarissa on kahdeksan palvelinta, joista saatava lämpö kattaa 60 % hallin vuotuisesta energiantarpeesta. Lämmitysratkaisu on huoltovapaa eikä vaadi toimiakseen muuta kuin kuitu- ja sähköliittymän.
Hieman tietokonetta suurempien palvelimien laskentakapasiteettia myydään markkinoilla erilaisten yritysten tarpeisiin. Palvelimia voidaan käyttää myös esimerkiksi kryptovaluutan louhintaan. Tasainen käyttö takaa luotettavan lämmöntuotannon.
Hanke on saanut 51 600 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
Työmaiden logistiikka haltuun ja materiaalivirrat optimaalisiksi dataohjatulla logistiikkapalvelulla
TPEX:n hankkeessa on kehitetty dataohjattua logistiikkapalvelukokonaisuutta suurten työmaiden logistiikan hallintaan ja materiaalivirtojen optimointiin. Keskeisenä tavoitteena on saada data virtaamaan eri ohjelmistojen välillä ja näin tehostaa toimintaa.
– Pilotointikohteessamme työmaan materiaaliliikenteen on virrattava katkeamatta. Vaativaa ja logistisesti haastavaa kokonaisuutta ei voi hallita enää Excelissä, vaan tarvitaan uusia ratkaisuja”, TPEX:n kehityshankkeista vastaava Paula Viinamäki kertoo.
Kehitetyn logistiikkapalvelukokonaisuuden ansiosta koko materiaalivirta voidaan tunnistaa nimiketasolle saakka. Lisäksi sen avulla hallitaan sitä, mitä työmaalle tuodaan ja milloin. Tarkan seurannan avulla koko rakennusprojektin logistiikan hiilijalanjälki voidaan todentaa.
– Reaaliaikaisen datan avulla voidaan myös seurata ja vähentää hukkaan menevän materiaalin määrää ja minimoida turhat kuljetukset, mikä puolestaan pienentää rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä”, Viinamäki kertoo.
Hanke on saanut 108 068 euroa tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Rahoitus on peräisin EU:n elpymisvälineestä.
