Kiertotalouden sankarit

‘Massa-Mikko’ ratkoo Helsingin rakennusprojektien haasteita: “Yhtäkkiä meillä oli massaa monen eduskuntatalon verran”

Mikko Suominen on Helsingin kaupungin massakoordinaattori, jonka tehtävänä on etsiä uusia käyttötarkoituksia rakennusprojekteista syntyvälle massalle. Suominen peräänkuuluttaa päättäjiltä johdonmukaisuutta, sillä ympäristöasiat eivät ratkea yhdessä vaalikaudessa. 

Mitä teet kiertotalouden parissa?

“Tittelini ‘kaupungin massakoordinaattori’ herättää usein paljon kysymyksiä. 

Rakentamisessa muodostuu paljon massoja, kuten maata ja rakentamisen raaka-aineita, joille täytyy löytää uusi sijoituspaikka. Massat tuottavat päästöjä, jotka kasvattavat hiilijalanjälkeä. 

Minun tehtäväni on olla kaupungin rakennusprojekteissa mukana alusta loppuun ja suunnitella, miten rakennusmassa käytetään hyödyksi. Jopa 90 prosenttiin rakentamisen päästöistä voi vaikuttaa ennen kaikkea maankäytön suunnitteluvaiheessa.

Massojen päästöt muodostuvat ennen kaikkea kuljetuksista, joten tavoitteenamme on käyttää massat hyödyksi mahdollisimman lähellä. Sen sijaan, että rakennuksen purkamisesta syntyvä materiaali kärrättäisiin toiselle puolelle Suomea, me etsimme sille hyötykäyttöä lähialueen rakentamisessa. 

Rakentaminen on mahdotonta täysin päästöttömästi, ja Helsinki kehittyvänä kaupunkina tarvitsee uuden rakentamista. Täytyy siis miettiä, miten voidaan rakentaa ilman, että ympäristöä rasitetaan liikaa.”

Miten kiertotalousajattelu alkoi?

“Aiemmin Helsingin rakennusprojekteista muodostuneet ylijäämämaat vietiin Vantaalle. Kun Vantaa laittoi porttinsa kiinni vuonna 2011, Helsingille jäi massaa käsiin monen eduskuntatalon verran massaa.

Kiertotalousratkaisumme syntyi siis pakosta.

Minä tulin mukaan silloisen rakennusviraston ympäristöasioiden parista. Jätkäsaaren valtavan rakennusprosessin parissa kaupunki ymmärsi, että massojen siirtely ja niiden päästöt ovat suuri haaste. Niinpä alter-egoni ‘Massa-Mikko’ sai alkunsa jo vuonna 2011.

Vuosien aikana olen huomannut, että yhteistyö on tärkeintä. Projekteihin täytyy saada mukaan virastot, muut kaupungit, yritykset ja asukkaat, jotta kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Loppujen lopuksi iso osa työstäni on vuorovaikutusta.

Ihmeitä emme pysty tekemään, mutta koko ajan kehitetään päästöjä vähentäviä toimia. ” 

Mikä vauhdittaisi mielestäsi Suomen siirtymistä kiertotalouteen?

“Päätöksenteolla on tärkein rooli. Päästölaskennan pitäisi olla jokaisessa päätöksessä mukana. 

Koko Suomi kaipaisi punaista lankaa. Hallitukset vaihtuvat ja ohjelmat tulevat ja menevät, mutta ympäristöasioissa tarvitaan jatkuvuutta. Valtiolla on tärkeä rooli myös kaupungin toiminnassa, joten johdonmukaisuus ja rauhallinen harkinta olisi tärkeää myös minun työni kannalta. 

Omassa työssäni olen huomannut, kuinka kiertotaloudessa on tärkeää keskittyä isoihin linjoihin ja massoihin yksittäisten kivenmurikoiden sijaan. Tällaista näkemystä tarvittaisiin mielestäni myös laajemmin.”