Kiertotalouden sankarit
Porissa hävikkiruoka jaetaan tarvitseville: “Maalaisjärkikin sanoo, että hyvää ruokaa on järjetöntä heittää roskiin”
Koulujen ja päiväkotien ruoasta heitetään pois jopa 25 prosenttia. Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin varmistaa, että ylijäämäruoka kuljetetaan ruoka-avuksi. Ruokahuollon kiertotalous vähentää päästöjä, säästää rahaa ja ruokkii nälkäiset.
Mitä teet kiertotalouden parissa, Marjukka Palin?
“Olen Porin palveluliikelaitoksen johtajana mukana hävikkiruoka-projektissa, jossa hyödynnämme kouluista ja päiväkodeista ylijääneen ruoan jakamalla sitä ruoka-apuna tarvitseville.
Hävikkiruoka on suuri haaste. Roskiin heitetty ruoka on hukkaan heitettyjä resursseja, mutta myös merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja. Maalaisjärkikin sanoo, että hyvää ruokaa on järjetöntä heittää biojätteeseen.
Meillä Porissa hävikkiruoan jakoon on selkeä systeemi. Jos hävikkiruokaa syntyy, keittiöhenkilökunta ilmoittaa siitä kuljettajalle. Kuljettajat ovat työttömiä nuoria, joille projekti tarjoaa työpaikan. Ruoka viedään saman päivän aikana jakelupisteisiin. Jokainen, joka haluaa tulla hakemaan ruokaa, on tervetullut. Avun tarvitsijoita on laidasta laitaan: opiskelijoita, perheenäitejä ja pienituloisia. Jaettu hävikkiruoka on niin suosittua, ettei sitä välttämättä aina riitä kaikille halukkaille.
Olemme onnistuneet jatkamaan hävikkiruoan jakelua myös kevään 2020 poikkeusoloissa. Löysimme nopeasti yhteistyökumppanin, jotta ruokaa ei mene hukkaan edes kriisissä.
Tällaiset ratkaisut ovat tulevaisuutta. Ruokahuolto on osa kiertotaloutta.”
Miten kiertotalousajattelu alkoi? Mistä idea syntyi?
“Projektimme alkoi jo vuonna 2015. Olimme edelläkävijöitä, sillä hävikkiruoasta ei puhuttu silloin paljon. Aloitimme vähentämällä hävikkiruoan määrää, mutta sitä ei voi täysin nollata. Idea ruoan jakamisesta syntyi yhteistyönä. Ymmärsimme, että hävikki voi muuttua arvokkaaksi ruoka-avuksi.
Ratkaisemme hävikkiongelmaa tiiviisti yhteistyössä perusturvan, sivistystoimen, sosiaalitoimen ja ympäristöviraston kanssa. Yhteistyömme hyödyttää niin ilmastoa, kouluja, työttömiä nuoria kuin ruoka-avun tarvitsijoita. Ruoan jakelu ei kuitenkaan yksin riitä. Haluamme vähentää laitoksissamme myös lautaselle syömättä jääneen ruoan määrää.
Mikä vauhdittaisi mielestäsi Suomen siirtymistä kiertotalouteen?
On tärkeää, että ruokahuolto otetaan osaksi kiertotaloutta.
Meidän täytyy lisätä tietoa ruokahävikistä. Suomalaisten pois heittämä ruoka vastaa noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä. Suuri osa ruokahävikistä tulee juuri laitosruokaloista: kouluissa ja päiväkodeissa ruoasta heitetään pois noin 20–25 prosenttia. Mielikuva siitä, että päästöt tulevat vain autoista ja tehtaista pitää murtaa. Jokainen voi vähentää päästöjään monin tavoin.
Tiedon lisäksi tarvitsemme toimia. Olemme kehittäneet ratkaisun, jota voisi hyödyntää myös muualla Suomessa. Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis: esimerkiksi sairaaloissa ruokaa menee biojätteeseen paljon. Tulevaisuudessa aiomme kehittää hävikin hyötykäyttöä vielä pidemmälle robotiikan ja tekoälyn avulla.”
