Ilmastolain uudistus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että Suomi tuottaa ilmakehään hiilipäästöjä ja muita päästöjä vain sen verran  kuin se pystyy niitä sitomaan ilmakehästä.

Jotta tavoite saavutetaan, täytyy ilmastolakia muuttaa.

Tällä sivulla kerrotaan, miten lain muutos etenee.

Miksi hiilipäästöjä vähennetään?

Hiilipäästöjä syntyy ilmakehään, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita. Niitä ovat esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu. Päästöjä syntyy myös maataloudesta ja metsien käytöstä.

Hiilipäästöt ovat merkittävä syy sille, että ilmasto lämpenee. Hiilineutraali yhteiskunta pyrkii hillitsemään ilmaston lämpenemistä.  

Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen tavoitteena on myös vahvistaa hiilinieluja. Hiilinielut sitovat hiiltä ja vähentävät hiilipäästöjen vaikutusta. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Ilmastolain muutoksen yksi tavoite on vahvistaa hiilinieluja.

Hiilipäästöjä vähennetään myös vuoden 2035 jälkeen

Hallituksen ohjelman mukaan ilmastolakia korjataan siten, että tavoite hiilineutraalista Suomesta saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Samalla Suomi saavuttaa myös Euroopan unionin asettamat ja muut kansainväliset ilmastotavoitteet, jotka velvoittavat Suomea.

Alustavasti on sovittu, että iIlmastolakiin sisällytetään hiilipäästöjen vähentämisen tavoitteita vuosille 2030 ja 2040. Samalla päivitetään vuoden 2050 tavoitetta. Päästöjen vähentämistä kuvataan niin sanotulla hiilineutraaliuspolulla. Siinä kuvataan, miten päästöjä saadaan vähenemään sovitun aikataulun mukaisesti.

Ilmastolakiin lisätään myös tavoitteita, jotka koskevat maankäyttöä ja hiilinielujen vahvistamista.

Miten ilmastolain uudistus etenee?

Kesällä 2021 on käynnissä ilmastolain luonnoksen lausuntokierros. Kuka tahansa saa halutessaan jättää lausunnon lakiesitykseen tässä. Lausuntokierros päättyy 6.9.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi valmistuu vuonna 2021.

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia uudesta ilmastolaista on koottu tähän.

Miten kansalaiset ovat osallistuneet valmistelemiseen?

Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tavoitteena on kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Sidosryhmiin kuuluu laaja joukko eri tahoja ja ihmisiä, jotka toimivat ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden parissa esimerkiksi työssään tai muulla tavalla.  

Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten keskustelu ilmastolaista.
Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman aiheena oli, miten ilmastonmuutosta voi hillitä lain keinoilla. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 henkilöä eri sidosryhmistä.

Loppuvuonna 2019 ympäristöministeriö teki sosiaalisessa mediassa kyselyitä ilmastolain uudistuksesta. Verkossa tehtiin laaja kansalaiskysely, johon tuli noin 2 500 vastausta. Alkuvuonna 2020 järjestettiin kansalaisille useita tilaisuuksia, joiden aiheena oli ilmastolain uudistus. Erityisesti on kuultu saamelaisten ja nuorten näkemyksiä.

Lisää aiheesta yleiskielellä:

Työryhmä on valmistellut uutta ilmastolakia

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän, jonka tehtävä oli valmistella ilmastolain uudistusta. Valmistelu on perustunut siihen, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Lisäksi on otettu huomioon ne asiat, joita kuulemisissa on tullut esille. Kuulemisessa on pidetty yhteyttä niihin sidosryhmiin eli tahoihin, joille asia on tärkeä.

Työryhmä kokoontui säännöllisesti vuoden 2020 ja 2021 aikana. Työryhmän työ päättyi maaliskuussa 2021. 

Osana valmistelua on tilattu selvityksiä, jotka tukevat lain uudistusta:

On myös arvioitu, millaisia vaikutuksia erilaisilla ratkaisuilla olisi. Suomen ympäristökeskus ja VTT ovat arvioineet eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi Suomen ilmastopaneeli on antanut suosituksensa ilmastolain päästö- ja nielutavoitteiksi.

Nykyinen ilmastolaki

Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015. Laki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei siis yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä.

Laki sisältää suunnitelmat, joiden avulla vähennetään ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä Suomessa ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen.

Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan, miten asiassa on edetty.  

Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä. Se koostuu kolmesta suunnitelmasta:

  1. Keskipitkän aikavälin suunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Siinä luetellaan keinoja, joilla vähennetään päästökaupan ulkopuolelle jääviä päästöjä. Niitä syntyy liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään aina, kun hallitus vaihtuu.
  2. Pitkän aikavälin suunnitelma ulottuu vuoteen 2050. Siinä tarkastellaan kaikkia päästöjä, myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionin järjestelyä, joka koskee päästöjä  tuottavia laitoksia. Nämä laitokset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia keskenään. Päästökauppaan kuuluu sähkön ja kaukolämmön tuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
  3. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.

Nykyisessä laissa suunnitelmiin ei sisälly päästöjä ja hiilinieluja, jotka liittyvät maankäyttöön, esimerkiksi metsien käyttöön ja maatalouteen.  

Miten lakiuudistusta seurataan?

Ilmastovuosikertomuksessa hallitus raportoi eduskunnalle siitä, miten suunnitelmat toteutuvat. Vuosikertomus julkaistaan joka vuosi.

Ilmastoa koskevien suunnitelmien valmisteluun kuuluu, että kuunnellaan avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä.

Lisätietoa aiheesta yleiskielellä

Lisätietoja

Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250225  


Karin Cederlöf, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010  


Elina Vaara, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250097  


Kaisa Ryynänen, viestintäasiantuntija 
ympäristöministeriö, Tieto ja viestintä 0295250021