Ilmastolain uudistus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että Suomi tuottaa ilmakehään hiilipäästöjä ja muita päästöjä vain sen verran kuin se pystyy niitä sitomaan ilmakehästä. Suomen ilmastolaki päätettiin uudistaa, jotta tämä tavoite saavutetaan.

Tällä sivulla kerrotaan, miten lain uudistaminen on edennyt ja miltä uusi ilmastolaki näyttää.

Miksi hiilipäästöjä vähennetään?

Hiilipäästöjä syntyy ilmakehään, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita. Niitä ovat esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu. Päästöjä syntyy myös maataloudesta ja metsien käytöstä.

Hiilipäästöt ovat merkittävä syy sille, että ilmasto lämpenee. Hiilineutraali yhteiskunta pyrkii hillitsemään ilmaston lämpenemistä.  

Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen tavoitteena on myös vahvistaa hiilinieluja. Hiilinielut sitovat hiiltä ja vähentävät hiilipäästöjen vaikutusta. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Uuden ilmastolain yksi tavoite on vahvistaa hiilinieluja.

Uusi ilmastolaki

Uusi ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2022. Laki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei siis yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä.

Ilmastolakiin on sisällytetty hiilipäästöjen vähentämisen tavoitteita vuosille 2030 ja 2040. Samalla on päivitetty vuoden 2050 tavoitetta. 

Laki sisältää suunnitelmat, joiden avulla vähennetään ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä Suomessa ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan, miten asiassa on edetty.  

Laissa on neljä suunnitelmaa:
1.    Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Siinä luetellaan keinoja, joilla vähennetään päästökaupan ulkopuolelle jääviä päästöjä. Niitä syntyy liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Suunnitelma tehdään kerran neljässä vuodessa.
2.    Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Siinä tarkastellaan kaikkia päästöjä seuraavan 30 vuoden ajalle. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
3.    Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä ilmastosuunnitelma, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Suunnitelma laaditaan vähintään kerran kahdeksassa vuodessa. 
4.    Maankäyttöä käsittelevä ilmastosuunnitelma liittyy esimerkiksi metsien käyttöön ja maatalouteen.  Se laaditaan vähintään kerran kahdeksassa vuodessa. 

Työryhmä valmisteli uutta ilmastolakia

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän, jonka tehtävä oli valmistella ilmastolain uudistusta. Valmistelu perustui siihen, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Lisäksi otettiin huomioon ne asiat, joita kuulemisissa tuli esille.

Työryhmä kokoontui säännöllisesti vuoden 2020 ja 2021 aikana. Työryhmän työ päättyi maaliskuussa 2021.

Osana valmistelua on tilattu selvityksiä, jotka tukivat lain uudistusta. Selvityksiä on tehty esimerkiksi siitä, miten ilmastolaki liittyy muuhun lainsäädäntöön ja ihmisoikeuskysymyksiin.

On myös arvioitu, millaisia vaikutuksia erilaisilla ratkaisuilla olisi. Suomen ympäristökeskus ja VTT ovat arvioineet eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi Suomen ilmastopaneeli on antanut suosituksensa ilmastolain päästö- ja nielutavoitteiksi.

Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit yleiskielellä:

Miten kansalaiset ovat osallistuneet valmistelemiseen?

Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tavoitteena oli kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Sidosryhmiin kuuluu laaja joukko eri tahoja ja ihmisiä, jotka toimivat ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden parissa esimerkiksi työssään tai muulla tavalla.

Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten keskustelu ilmastolaista. Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman aiheena oli, miten ilmastonmuutosta voi hillitä lain keinoilla. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 henkilöä eri sidosryhmistä.

Loppuvuonna 2019 ympäristöministeriö teki sosiaalisessa mediassa kyselyitä ilmastolain uudistuksesta. Verkossa tehtiin laaja kansalaiskysely, johon tuli noin 2 500 vastausta. Alkuvuonna 2020 järjestettiin kansalaisille useita tilaisuuksia, joiden aiheena oli ilmastolain uudistus. Erityisesti on kuultu saamelaisten ja nuorten näkemyksiä.

Lisätietoa kuulemisesta yleiskielellä:

Lisätietoa aiheesta yleiskielellä

Lisätietoja

Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250225  


Karin Cederlöf, asiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010