Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönottoa ja niiden vaikutusta energiankulutukseen selvittävä työryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoitteena on koota yhteen mahdollisimman tiiviissä muodossa olemassa olevaa tut-kimus- ja käyttökokemustietoa huoneistokohtaisten vesimittareiden vedenkulutusvai-kutuksista, asennus- ja huoltokysymyksistä, investointi- ja käyttökustannuksista, luen-taan ja laskutukseen liittyvistä seikoista sekä mittausjärjestelmistä sekä uudis- että korjausrakentamisen kannalta. Erityisesti tulee selvittää mittareiden vaikutus lämmi-tyskustannuksiin ja sitä kautta energiansäästöön.

Lähtökohdat

Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut vuoteen 2020 mennessä kasvihuone-päästöjen vähentämiseen 20 prosentilla sekä energiatehokkuuden parantamiseen 20 prosentilla. Näihin tavoitteisiin ei päästä ilman merkittäviä parannuksia rakennusten energiatehokkuudessa. Rakennusten kokonaisenergiankulutus on noin 40 % maan koko energiankulutuksesta ja peräti 30 % maan kasvihuonekaasupäästöistä.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uudisrakennusten energiatehokkuutta kos¬ke¬vien rakentamismääräysten tiukentamista 30-40 %:lla vuoden 2010 alusta. Määräyksiä on suunniteltu kiristettävän edelleen 20 %:lla vuonna 2012. Tällöin tar-koituksena on myös siirtyä nykyisistä rakenteiden lämmöneristävyyksiin, rakennuksen ilmanpitävyyteen sekä rakennuksen ilmanvaihdon energiakulutukseen perustuvasta rakennusten energiatehokkuuden vaatimustason määrittelystä kokonaisenergiakulu-tukseen ja primäärienergiakertoimiin perustuviin energiatehokkuusmääräyksiin.

Kiinteistöjen kaikkia eri energiansäästömahdollisuuksia tulee tässä yhteydessä selvit-tää. Huoneistokohtaisilla vesimittareilla on ympäristöministeriön keräämän aineiston perusteella todettu olevan vedenkulutusta ja tätä kautta myös energiankulutusta vä-hentävä vaikutus. Näiden positiivisten vaikutusten hyödyntämismahdollisuuksien tar-kempi arviointi edellyttää selvitystä huoneistokohtaisten mittareiden vaikutuksesta lämpimän käyttöveden lämmityksen energiankulutukseen sekä toisaalta selvitystä mit-tareiden aiheuttamista kustannuksista, niiden huoltotarpeesta sekä vaikutuksista veden laskutukseen.

Huoneistokohtaisten mittareiden luentaan ja laskutukseen liittyvät asiat ovat viime vuosina kehittyneet ja kaukoluenta on yleistynyt. Vesilaitos perii yleisesti kiinteistö-kohtaisen vesimittarin mukaisen kulutusmaksun taloyhtiöltä. Huoneistokohtaisten ve-simittareiden käyttöön liittyvä mittareiden luenta ja laskutus sekä huolto kuuluvat ta-loyhtiön hoidettaviin tehtäviin. Vesimittareiden käytettävyyteen vaikuttaa myös niiden huolto-, korjaus- ja vaihtotarve.






Olemassa olevassa rakennuskannassa huoneistokohtaisten vesimittareiden asentami-nen tulee kysymykseen yleensä vain putkiremonttien yhteydessä. Mikäli vesimaksu aiotaan määrätä perittäväksi huoneistokohtaisten mittareiden mukaisen todellisen ku-
lutuksen perusteella, vaatii päätös yhtiöjärjestyksen muutoksen. Oikeusministeriö on valmistellut lainsäädännöllisiä helpotuksia muutoksen tekemiseen.

Huoneistokohtaisten vesimittareiden ohella vedensäästöä on mahdollista saavuttaa myös muilla teknisillä keinoilla. Yleisellä valistuksella voi olla myös oma vaikutuk-sensa vedenkulutuksen pienentämiseen. Näiden kaikkien asioiden yhteisvaikutus tulee ottaa huomioon tarkastelussa. Asukkaiden itsensä tulisi myös pystyä aktiivisesti seu-raamaan omaa vedenkulutustaan.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 ohjeen 2.4.2.2 mukaan vesilaitteisto suunnitellaan siten, että varaudutaan vesimäärän asuntokohtaiseen mittaukseen. Ve-simittareille varataan riittävä tila, johon mittarit on helposti asennettavissa.