Remonttiryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän työn tavoitteena on löytää uusia näkökulmia lähiöiden korjaushaasteisiin vas-taamiseen ja täydennysrakentamiseen vuosina 2015−2025.

Lähtökohdat

Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota asuinalueiden elin-voimaan ja segregaation ehkäisyyn. Näiden teemojen edistämiseksi on vuoden 2013 alussa käynnistetty poikkihallinnollinen asuinalueiden kehittämisohjelma. Elinvoiman edistämi-nen ja segregaation ehkäiseminen vaativat tuekseen myös lähiöiden rakennuskannan laadun määrätietoista ylläpitoa ja kehittämistä, joihin on jo haettu keinoja esimerkiksi Lähiöohjelman 2008−2011 tutkimushankkeissa.

Rakennukset muodostavat runsaan puolet ja rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta. Rakennuskantamme arvosta asuinrakennuskannan osuus on yli 60 %, joten sen tilalla on suuri merkitys kansallisvarallisuuden säilymisessä. Rakennuskannan ja rakentamisen laatu vaikuttavat myös välittömästi yksilöiden jokapäiväiseen hyvinvointiin ja kansalliseen kilpailukykyyn, mutta samalla ne ovat keskeisiä tekijöitä kestävän kehityksen ja EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden toteutumisessa.

Lähiöissä asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kun asuinrakennusten osuus on yli puolet korjausrakentamisesta, kohdistuu 1960−1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin huomattava korjauspotentiaali. Esimerkiksi asuinkerrostalokannassa korjaustoiminnan määrä kasvaa huomattavasti kun 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu asuinkerrostalokanta on tullut perus-korjausikään 35−45 vuoden iässä. Rakennuskannan ylläpito- ja korjaustarvetta synnyttävät muun muassa rakennusten ja niiden laitejärjestelmien tekninen vanheneminen ja kulumi-nen, laadullinen vanheneminen, virheelliset korjaukset ja ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollistaminen. Myös ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden haasteet asettavat uusia vaatimuksia niin olemassa olevan rakennuskannan kehittämiselle kuin asuinalueiden täydennysrakentamiselle. Energiankulutuksen pienentäminen on yksi merkittäviä tulevaisuuden korjaushaasteita muiden välttämättömien korjausten lisäksi.

Maamme rakennusten korjaustarve on arvioitu 30−50 miljardiksi euroksi. Koko asunto-kannan korjaustarpeen arvioitiin Korjausrakentamisen strategiassa vuonna 2007 olevan vuosina 2016−2025 noin 1,9 miljardia euroa vuosittain. Asuinkerrostalojen korjaustarve on jatkuvasti kasvanut, ja erityisen suureksi korjaustarve arvioidaan asunto-osakeyhtiötaloissa, mutta myös vuokrataloja on korjattava paremmin tulevaisuuden vaatimukset täyttäviksi. Pelkkä korjaustarpeeseen vastaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan samalla on kiinnitettävä huomiota myös korjausrakentamisen laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Korjausvajeen täyttämiseen liittyy mittavia taloudellisia haasteita. Korjausrakentamisen rahoitukseen liittyvät haasteet ovat osaltaan viivästyttäneet välttämättömiäkin korjauksia, kun asukkaat ovat kokeneet ne liian kalliiksi. On yhteiskunnallisesti välttämätöntä, että löydetään toimivia täydennysrakentamisen malleja sekä kustannustehokkaita ja käyttäjälähtöisiä työkaluja ja järjestelmiä tukemaan järjestelmällistä korjaustoimintaa valtiontalouden kannalta kestävällä tavalla. Samalla korjausrakentamista tukeviin järjestelmiin ja rahoitus- ja tukimalleihin tarvitaan myös niin lyhyen kuin pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna korjaamisen edistämisellä on työllisyyttä parantava vaikutus, joka heijastuu positiivisesti kansantalouteen vähentyneinä työttömyyspäivärahoina ja tuloverojen kasvuna. Korjausrakentamisen työllistävät vaikutukset myös jakaantuvat maantieteellisesti tasaisemmin kuin uudisrakentamisen vaikutukset.