Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

Muovitiekartta tukee kansainvälisten, EU:n sekä alueellisten aloitteiden suuntaamista ja toteuttamista. Lisäksi se nostaa esiin parhaita esimerkkejä ja vahvistaa Suomen näkyvyyttä.

Toimenpiteet

  • Vaikutetaan aktiivisesti muovin koko elinkaaren kattavan, sitovan globaalisopimuksen saavuttamiseen.
  • Ajetaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovin kestävää kiertotaloutta     .
  • Toteutetaan ja toimeenpannaan EU:n meristrategiaa ja kansallista merenhoitosuunnitelmaa sekä sovittuja alueellisia toimintaohjelmia ja hankkeita pohjoismaisessa, itämerellisessä ja arktisessa yhteistyössä.
  • Viestitään suomalaisista ratkaisuista ja Suomelle tärkeistä toimintamalleista.

Näin me sen teemme

Neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta

Suomi on ollut pitkään aktiivinen globaalin meriroskaongelman ratkaisuun pyrkivässä kansainvälissä yhteistyössä ja edistänyt kansainvälisen muovisopimuksen laatimista. YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta YK:n ympäristökokouksessa (UNEA) maaliskuussa 2022. Tavoitteena on laatia laillisesti sitova, muovin koko elinkaaren kattava sopimus muovisaastumisen lopettamiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä.

Neuvottelukomitea aloitti työnsä syksyllä 2022, jolloin pidettiin ensimmäiset neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Uusi kansainvälinen muovisopimus on tarkoitus hyväksyä ja allekirjoittaa keväällä 2025.

Suomi osallistuu kansainvälisiin muovisopimusneuvotteluihin osana EU:ta. Neuvottelukantoja valmistellaan neuvoston kansainvälisten ympäristöasioiden työryhmässä sekä puheenjohtajamaan johdolla EU-maiden sopimusneuvottelijoiden asiantuntijaryhmässä. Suomi on neuvotteluja kirittävän poliittisen korkean kunnianhimotason koalition (HAC) jäsen. Koalitioon kuuluu tällä hetkellä jo yli 50 maata kaikilta mantereilta.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (YM)

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus ja Kunmingin-Montrealin tavoitteet

YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 15. osapuolikokous (COP15) 7.-19.12.2022 Montrealissa Kanadassa hyväksyi maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen. Se sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joiden avulla luontokato pysäytetään ja pyritään kohti luontopositiivisuutta. Tavoitteena on muun muassa vähentää saastumisen aiheuttamia riskejä ja haittoja kaikista lähteistä vuoteen 2030 mennessä tasoille, joilla ne eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuudelle tai ekosysteemien toiminnalle ja ekosysteemipalveluille. Erityisenä tavoitteena on myös estää ja vähentää muovisaastetta sekä toimia sen poistamiseksi.

Baselin sopimus

Keväällä 2019 Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa tehtiin päätös muovijätteitä koskevien vientisäännösten tiukentamisesta vuoden 2021 alusta lukien. Jätteiden siirrosta on olemassa myös OECD:n päätös, jolla säädellään jätteiden siirtoja OECD-maiden välillä. Baselin sopimukseen ja OECD:n päätökseen tehdyt muutokset on sisällytetty EU:n jätteensiirtoasetukseen. Vaarallisen muovijätteen vienti EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on kielletty, ja muutosten myötä myös sekalaisen muovijätteen vienti kiellettiin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Muutoksen myötä ainoastaan hyvin puhdasta (niin sanotuksi vihreäksi jätteeksi luokiteltua) muovijätettä voi viedä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Muovijätteen vienti EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on vähentynyt.

Yhteyshenkilö: Marja-Riitta Korhonen (YM)

Muovitoimenpiteet EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

Euroopan komission kiertotaloussuunnitelma sisältää 35 toimenpidettä, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta Euroopassa kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma julkaistiin maaliskuussa 2020. Monet toimista liittyvät muovin vähentämiseen, kierrättämiseen ja korvaamiseen. Näihin sisältyvät muun muassa:

  • kierrätysmuovisisältöä koskevat pakolliset vaatimukset pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille (2021/2022)
  • sen varmistaminen, että kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttää uudelleen tai kierrättää vuoteen 2030 mennessä
  • toimenpiteet, joilla puututaan sekä tarkoituksellisesti lisättyihin mikromuoveihin että tahattomiin muovipäästöihin (2021)
  • politiikkakehys biohajoaville ja biopohjaisille muoveille (2022) ja
  • kertakäyttömuoveja koskevien toimenpiteiden käyttöönotto.

Komissio tukee myös vahvasti muovin koko elinkaaren kattavan globaalin sopimuksen valmistelua.
Itämeren alueen HELCOM-toiminta

Itämeren suojelukomission tehtävänä on toimeenpanna Itämeren rantavaltioiden ja EU:n välillä solmittua Itämeren suojelusopimusta. HELCOMin uudistettu Itämeren toimintasuunnitelma, Baltic Sea Action Plan, hyväksyttiin lokakuussa 2021. Se sisältää myös roskaantumiseen liittyviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tietopohjaa roskien vaikutuksista meriympäristössä ja kehitetään edelleen roskien seurantaa.

Lisäksi HELCOMin piirissä on tehty roskaantumisen vähentämiseksi erillinen toimintasuunnitelma (Regional Action Plan for Marine Litter), joka päivitettiin vuonna 2021. Toimintasuunnitelma sisältää 13 maalta tuleviin roskiin liittyvää toimenpidettä ja 15 merenkulun ja kalastuksen aiheuttamiin roskiin liittyvää toimenpidettä.

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (YM)

Kansallinen merenhoitosuunnitelma

Roskaantumisen ja meren mikromuovisaastumisen estäminen on yksi EU:n meristrategiapuitedirektiiviin perustuvan merenhoidon teemoista. Suomen oma merenhoidon yleinen tavoite on vähentää muovin määrää meriympäristössä 30 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Muut tavoitteet koskevat satamien jätteiden vastaanoton tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tupakantumppien määrää kaupunkien merenrannoilla ja jätevesipuhdistamoiden mikromuovien puhdistuskapasiteettia. Merenhoidon puitteissa tehdään meriroskien seurantaa. Silmin havaittavaa roskan määrää seurataan rannoilla ja merenpohjassa, ja lisäksi seurataan mikroroskien määrää vedessä.

Merenhoidon toimenpideohjelma päivitettiin vuonna 2021. Se sisältää 11 toimenpidettä merialueen roskaantumisen vähentämiseksi.

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (YM)

Interest Group Plastics

EPA-verkosto on Euroopan ympäristönsuojeluvirastojen johtajien epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista maiden välillä. Verkostoon kuuluu jäseniä 37 Euroopan maasta, mukaan lukien Euroopan ympäristökeskus (EEA).

Yksi teemaryhmä verkostossa on Interest Group Plastics, jossa muovista kiinnostuneet ryhmän jäsenet tapaavat toisiaan muutaman kerran vuodessa. Suomea ryhmässä edustaa Suomen ympäristökeskus (Syke). Tiedonvaihto on tärkeä osa ryhmän työtä. Myös yhteisiä kyselyjä ja julkaisuja on tehty, kuten esimerkiksi raportti roskaamisesta. Verkosto tekee läheistä yhteistyötä Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto (EIONET) kanssa.

Yhteyshenkilö: Sari Kauppi (Syke)