Edistetään muovihaasteen ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä

Muovitiekartta tukee kansainvälisten, EU:n sekä alueellisten aloitteiden suuntaamista ja toteuttamista. Lisäksi se nostaa esiin parhaita esimerkkejä ja vahvistaa Suomen näkyvyyttä.

Toimenpiteet

  • Vaikutetaan aktiivisesti muovin koko elinkaaren kattavan, sitovan globaalisopimuksen saavuttamiseen.
  • Ajetaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovin kestävää kiertotaloutta     .
  • Toteutetaan ja toimeenpannaan EU:n meristrategiaa ja kansallista merenhoitosuunnitelmaa sekä sovittuja alueellisia toimintaohjelmia ja hankkeita pohjoismaisessa, itämerellisessä ja arktisessa yhteistyössä.
  • Viestitään suomalaisista ratkaisuista ja Suomelle tärkeistä toimintamalleista.

Näin me sen teemme

Neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta

Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ollut pitkään aktiivinen globaalin muovisaasteongelman ratkaisuun pyrkivässä kansainvälisessä yhteistyössä. Parhaillaan YK:n jäsenmaat neuvottelevat uudesta kansainvälisestä muovisopimuksesta. Tavoitteena on laatia laillisesti sitova, muovin koko elinkaaren kattava sopimus muovisaastumisen lopettamiseksi.

Neuvottelukomitea aloitti työnsä muovisopimuksen laatimiseksi syksyllä 2022 ja kokoontui kolmanteen kokoukseensa Nairobissa marraskuussa 2023. Nairobissa käsiteltävänä oli neuvottelukomitean puheenjohtajan laatima sopimuksen luonnosteksti. Yhteisymmärrystä muovisopimukseen sisällytettävistä toimista ja velvoitteista haetaan vuoden 2024 aikana vielä kahdessa kokouksessa, Ottawassa huhtikuussa ja Busanissa marraskuussa 2024. Uusi kansainvälinen muovisopimus on tarkoitus hyväksyä ja allekirjoittaa keväällä 2025.

Suomi osallistuu kansainvälisiin muovisopimusneuvotteluihin osana EU:ta. Neuvottelukantoja ohjaavat EU:n oma lainsäädäntö sekä politiikkaohjelmat. Suomi on neuvotteluja kirittävän kunnianhimoisen korkean HAC-koalition jäsen. Koalitioon kuuluu 62 maata ympäri maailmaa sekä Euroopan unioni.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (YM)

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus ja Kunmingin-Montrealin tavoitteet

YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 15. osapuolikokous (COP15) 7.–19.12.2022 Montrealissa Kanadassa hyväksyi maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen. Se sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joiden avulla luontokato pysäytetään ja pyritään kohti luontopositiivisuutta. Tavoitteena on muun muassa vähentää saastumisen aiheuttamia riskejä ja haittoja kaikista lähteistä vuoteen 2030 mennessä tasoille, joilla ne eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuudelle tai ekosysteemien toiminnalle ja ekosysteemipalveluille. Erityisenä tavoitteena on myös estää ja vähentää muovisaastetta sekä toimia sen poistamiseksi.

Sopimuksen tavoitteisiin pyritään Suomessa muovitiekartan toteutuksen sekä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman avulla. Kansallinen monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma on tarkoitus viedä valtioneuvoston käsittelyyn keväällä 2024.

Muovijätteiden siirrot: Baselin sopimus ja EU:n jätteensiirtoasetus

Keväällä 2019 Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa tehtiin päätös muovijätteitä koskevien vientisäännösten tiukentamisesta vuoden 2021 alusta lukien. Jätteiden siirrosta on olemassa myös OECD:n päätös, jolla säädellään jätteiden siirtoja OECD-maiden välillä. 

Baselin sopimukseen ja OECD:n päätökseen tehdyt muutokset on sisällytetty EU:n jätteensiirtoasetukseen. Vaarallisen muovijätteen vienti EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on kielletty, ja muutosten myötä myös sekalaisen muovijätteen vienti kiellettiin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Muutoksen myötä ainoastaan hyvin puhdasta (ns. vihreäksi jätteeksi luokiteltua) muovijätettä voi viedä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle hyödynnettäväksi.

Uudistettu EU:n jätteensiirtoasetus tulee voimaan keväällä 2024. Asetusuudistus tuo mukanaan muutoksia muovijätteiden siirtoihin. Muovijätteen vienti OECD-maiden ulkopuolelle kielletään 2,5 vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Myöhemmin OECD-maiden ulkopuolisten maiden on kuitenkin mahdollista hakea tähän poikkeusta, jos ne täyttävät tietyt ehdot. Lisäksi kaikki muovijätteiden siirrot EU:n ulkopuolelle tulevat vaatimaan ilmoitusmenettelyn eli jätesiirtoluvan kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Tämä koskee myös vihreäksi luokiteltua muovijätettä.

Lisätietoja: Marja-Riitta Korhonen (YM)

Muovitoimenpiteet EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

Euroopan komission kiertotaloussuunnitelma sisältää 35 toimenpidettä, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta Euroopassa kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma julkaistiin maaliskuussa 2020. Monet toimista liittyvät muovin vähentämiseen, kierrättämiseen ja korvaamiseen. Näihin sisältyvät muun muassa:

  • kierrätysmuovisisältöä koskevat pakolliset vaatimukset pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille (2021/2022)
  • sen varmistaminen, että kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttää uudelleen tai kierrättää vuoteen 2030 mennessä
  • toimenpiteet, joilla puututaan sekä tarkoituksellisesti lisättyihin mikromuoveihin että tahattomiin muovipäästöihin (2021)
  • politiikkakehys biohajoaville ja biopohjaisille muoveille (2022) ja
  • kertakäyttömuoveja koskevien toimenpiteiden käyttöönotto.

Komissio tukee myös vahvasti muovin koko elinkaaren kattavan globaalin sopimuksen valmistelua.
Itämeren alueen HELCOM-toiminta

Itämeren suojelukomission tehtävänä on toimeenpanna Itämeren rantavaltioiden ja EU:n välillä solmittua Itämeren suojelusopimusta. HELCOMin uudistettu Itämeren toimintasuunnitelma, Baltic Sea Action Plan, hyväksyttiin lokakuussa 2021. Se sisältää myös roskaantumiseen liittyviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tietopohjaa roskien vaikutuksista meriympäristössä ja kehitetään edelleen roskien seurantaa.

Lisäksi HELCOMin piirissä on tehty roskaantumisen vähentämiseksi erillinen toimintasuunnitelma (Regional Action Plan for Marine Litter), joka päivitettiin vuonna 2021. Toimintasuunnitelma sisältää 13 maalta tuleviin roskiin liittyvää toimenpidettä ja 15 merenkulun ja kalastuksen aiheuttamiin roskiin liittyvää toimenpidettä.

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (YM)

Kansallinen merenhoitosuunnitelma

Roskaantumisen ja meren mikromuovisaastumisen estäminen on yksi EU:n meristrategiapuitedirektiiviin perustuvan merenhoidon teemoista. Suomen oma merenhoidon yleinen tavoite on vähentää muovin määrää meriympäristössä 30 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Muut tavoitteet koskevat satamien jätteiden vastaanoton tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tupakantumppien määrää kaupunkien merenrannoilla ja jätevesipuhdistamoiden mikromuovien puhdistuskapasiteettia.

Roskaantumiseen liittyvät ympäristötavoitteet päivitetään vuoden 2024 aikana.
Merenhoidon osana tehdään meriroskien seurantaa. Silmin havaittavaa roskan määrää on seurattu rannoilla vuodesta 2012 alkaen. Merenpohjassa olevan roskan seurantaa kehitetään. Lisäksi seurataan mikroroskien määrää vedessä. Tähän asti mikroroskan määrää on seurattu vain avomerellä, mutta viime vuosina on pyritty lisäämään seurantaa myös rannikon läheisyydessä.

Merenhoidon toimenpideohjelma päivitettiin vuonna 2021. Se sisältää 11 toimenpidettä merialueen roskaantumisen vähentämiseksi.

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (YM)

Interest Group Plastics

EPA-verkosto on Euroopan ympäristönsuojeluvirastojen johtajien epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista maiden välillä. Verkostoon kuuluu jäseniä 37 Euroopan maasta, mukaan lukien Euroopan ympäristökeskus (EEA).

Yksi teemaryhmä verkostossa on Interest Group Plastics, jossa muovista kiinnostuneet ryhmän jäsenet tapaavat toisiaan muutaman kerran vuodessa. Suomea ryhmässä edustaa Suomen ympäristökeskus (Syke). Tiedonvaihto on tärkeä osa ryhmän työtä. Myös yhteisiä kyselyjä ja julkaisuja on tehty, kuten esimerkiksi raportti roskaamisesta. Verkosto tekee läheistä yhteistyötä Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto (EIONET) kanssa.

Yhteyshenkilö: Sari Kauppi (Syke)