Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen: Hyvinvoiva Itämeri saavutetaan yhdessä tekemällä
”Itämeren rehevöitymiskierteen purkamisessa on otettu isoja askelia. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Suomen merialueen tila ei kaikilta osin ole hyvä. Merenhoidon suunnittelu kiinnittää huomiomme myös uusiin asioihin, kuten roskaantumiseen. Merenhoidon toimenpideohjelma on kutsu yhteistyöhön, sillä hyvinvoiva Itämeri saavutetaan yhdessä tekemällä”, sanoi tänään merenhoitoa käsitelleessä seminaarissa puhunut ministeri Grahn-Laasonen.
Seminaarissa esiteltiin parhaillaan kuultavana olevaa kansallista merenhoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Meren hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskatonta merta ja rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.
Ravinteiden kierrättämisellä keskeinen rooli rehevöitymisen torjunnassa
Itämeren ravinnekuormitus on laskenut 1980- ja 90-lukujen vaihteen huipusta 1950–60 -lukujen tasolle. Rehevöityminen on kuitenkin edelleen Itämeren vakavin ongelma. Suomesta Itämereen päätyvän fosforin kuormitus on saatu hienoiseen laskuun ja typpikuormitus tasaantumaan, mutta kuormitus ei ole vähentynyt riittävästi.
"Keskeinen kysymys kuormituksessa on, nähdäänkö ravinteet resurssina vai ongelmana. Maailman fosforivarannot hupenevat eikä ravinteita ole varaa haaskata valumana mereen. On otettava rohkeasti käyttöön uutta teknologiaa ja mietittävä aivan uusia tapoja tehdä vihreää kasvua ja suojella ympäristöä. Kiertotalous tarjoaa meille valtavasti mahdollisuuksia", muistutti Grahn-Laasonen.
Merenhoidossa yhä enemmän huomiota meriluontoon
Ehdotuksessa merenhoidon toimenpideohjelmaksi esitetään uusia toimenpiteitä kaikkiaan 35 kappaletta. Merenhoidon toimenpideohjelman lisäksi kuultavana on parhaillaan myös seitsemän alueellista vesienhoidon suunnitelmaa. Niissä esitetään suuri määrä maalla toteutettavia toimenpiteitä, joilla parannetaan paitsi sisävesien myös rannikkovesien tilaa.
Merenhoidossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota meriluontoon ja eläinten, kasvien ja erilaisten luontotyyppien elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Tavoitteena on tilanne, jossa meriluonnon tila on hyvä ja merellisiä luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi. Toimenpideohjelmassa on ehdotettu toimia liittyen lohi- ja taimenkantoihin, rannikon kalastoon sekä merellisiin harjuskantoihin. Lisäksi ohjelma sisältää toimenpide-ehdotuksen itämerennorpan suojelemiseksi yhdessä Viron ja Venäjän kanssa.
Tyystin uusina, mutta myös keskeisesti meriluonnon tilaan vaikuttavina aiheina merenhoito nostaa esiin meren ja rantojen roskaantumisen ja vedenalaisen melun torjumisen. Itämerellä näkyvää roskaa on valtameriä vähemmän, mutta etenkin silmille näkymätön mikrokokoinen muoviroska herättää huolta, sillä se voi tiivistää haitallisia aineita ja jäädä kiertämään ravintoketjuun.
Merenhoidon suunnittelu perustuu vuonna 2008 voimaan astuneeseen meristrategiadirektiiviin, joka velvoittaa kaikki EU:n jäsenmaat laatimaan merivesilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomi oli ensimmäinen Itämeren rantavaltio, joka esitteli ehdotuksen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Aino Salo, ympäristöministeriö, p. 050 306 9599, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250359, [email protected]