Hyppää sisältöön
Media

Vesistökunnostusverkostot ovat vahvistuneet, kertoo uusi arvio toiminnan vaikuttavuudesta

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 20.6.2023 12.37
Uutinen

Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ensimmäistä kertaa.

Ympäristöministeriö on tukenut vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa noin 4,2 miljoonalla eurolla osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019-2023. Ohjelmassa on haluttu varmistaa, että vesiensuojelutoimet kohdistuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja että niitä toteutetaan laajalla rintamalla. Vesistöjä kunnostettaessa on yhä tärkeämpää monitavoitteisuus: rinnan vesiensuojelutoimien kanssa torjutaan ilmastonmuutosta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta. 

Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy, ja siinä hyödynnettiin sekä aineistoanalyysiä että laajapohjaisia sidosryhmähaastetteluja ja kyselyitä. Niiden avulla pyrittiin hahmottamaan, onko toiminta organisoitu järkevästi, onko se vahvistanut tai synnyttänyt uutta yhteistyötä ja vaikuttanut kunnostushankkeiden määrään tai laatuun. Gaia Consulting Oy antoi myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Uusia verkostoja ja lisää yhteistyötä

Vesistökunnostusverkostojen rahoitus on lisännyt sekä uusien verkostojen määrää että olemassa olevien verkostojen aktiivisuutta. Myös yhteistyö muiden verkostojen sekä toimijoiden välillä on lisääntynyt. Etenkin kuntien, maaomistajien sekä vesialueiden omistajien ja osakaskuntien osallistumista ja sitä kautta saadun paikallistuntemuksen parempaa hyödyntämistä pidettiin erityisen arvokkaana. 

Uusien toimijoiden mukaantulo sekä tiedon ja kokemuksen jakaminen on synnyttänyt uutta ja entistä laaja-alaisempaa hanketoimintaa. Pitkällä tähtäimellä tällainen toiminta auttaa saavuttamaan kunnostusten ydintavoitteen eli vesiemme hyvän tilan. Verkostomainen toiminta myös sitouttaa yhteiskunnan eri toimijoita ja turvaa jatkuvuutta yksittäisten hankkeiden välillä.

Selvityksen mukaan erilaiset alueelliset toimintamallit ovat perusteltuja. On tärkeää, että alueet voivat valita parhaiten omaan tilanteeseensa ja toimintaympäristöönsä soveltuvan tavan toteuttaa vesistökunnostuksen verkostotoimintaa. Tärkeää on, että verkostolla on vahva vetovastuun ottava toimija. Se voi olla alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai hyvin verkostoitunut yhdistys tai järjestö. Alueellinen aktiivisuus ja yhteistyöpohja vesistökunnostuksissa on vaihdellut, mutta ohjelman tuen avulla toiminta on saanut uutta potkua kaikilla alueilla.

Suosituksissa toivotaan pysyvämpää rahoitusta

Suositusten mukaan ympäristöministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi mahdollistaa ja kehittää vesistökunnostukseen liittyvää jatkuvaluonteista verkostotoimintaa, joka ei olisi riippuvaista erillisestä rahoituksesta. 

Alueellisen autonomian säilyttäminen ja vahvistaminen sekä luottamuksen rakentaminen keskeisiin sidosryhmiin, kuten kuntiin ja maanomistajiin sekä alueen yrityksiin, ovat avainasemassa vaikuttavan vesistökunnostuksen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Vedet tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja verkostomaisella yhteistyöllä on parhaat mahdollisuudet edistää sen toteuttamista.