Vedenalaisäänien tarkkailu toi selkoa uhanalaisen pyöriäisen esiintymiseen: Itämerellä on pyöriäisiä!

Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, Särkänniemen delfinaario ja WWF Suomi tiedottavat:

Vedenalaisääniä seurantamenetelmänä käyttävä pyöriäisten seurantahanke osoitti Itämereltä löytyvän uhanalaisia pyöriäisiä. Tieto perustuu SAMBAH-hankkeen kaksivuotiseen akustiseen seurantaan, jossa on tallennettu pyöriäisen kaikuluotausääniä. Eniten havaintoja on tehty Tanskan vesillä lounaisella Itämerellä sekä runsaasti myös Ruotsin etelärannikolla ja Saksassa. Suomen alueelta havaintoja on tehty lounaiselta avomerialueelta.

EU LIFE+ rahoitteisessa SAMBAH–hankkeessa (Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise) on toukokuun 2011 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana kerätty mittava akustinen aineisto. Paikkakohtaiset pyöriäishavainnot 304 tutkimuspisteeltä ja suhteelliset havaintomäärät alueittain voidaan nyt esittää kartalla. Tämä on jo enemmän, kuin pyöriäisen esiintymisestä Itämerellä on aiemmin tiedetty. Hanke siirtyy nyt analyysivaiheeseen ja aineiston tarkempi jatkokäsittely tuottaa vielä lisää tietoa.

Arvioita pyöriäiskannan koosta tarvitaan suojelutoimien suunnittelussa

Itämeren pyöriäispopulaatio on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Luokitus perustuu kuitenkin puutteelliseen tietoon ja nykyiset lukumääräarviot ovat epätarkkoja. Perinteiset kartoitusmenetelmät, kuten vesi- ja ilma-aluksia käyttävät laskennat, eivät sovi alueille, joissa eläintiheys on hyvin pieni. SAMBAH-hankkeessa otettiin käyttöön uusi menetelmä, jossa suuri määrä merenpohjaan ankkuroituja akustisia ilmaisimia on tallentanut pyöriäisen liikkumiseen, saalistukseen ja kommunikointiin käyttämiä kaikuluotausääniä.

Aineiston käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa tallennetut kaikuluotausäänet muunnetaan eläintiheydeksi ja lukumääriksi sekä koko tutkimusalueelle, että maakohtaisesti. Vaikka pyöriäiset liikkuvat yli valtionrajojen, maakohtaiset runsausarviot ovat tärkeä tieto kansallisia suojelu- ja toimintasuunnitelmia laativille viranomaisille sekä EU:n habitaatti- ja meristrategiadirektiivien toimeenpanoon. Suunnitelmille on suuri tarve, jotta pyöriäisen tulevaisuus Itämeressä voidaan taata.

Seuraavassa analyysivaiheessa tiheysaineistoa käytetään paikkatietomallinnukseen, jonka avulla tuotetaan yksityiskohtaisemmat levinneisyyskartat ajallisesta vaihtelusta ja pyöriäisen esiintymisestä suhteessa erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten veden suolapitoisuuteen. Näiden karttojen perusteella voidaan tunnistaa pyöriäisen tärkeimpiä elinalueita ja alueita, joissa konfliktiriski ihmistoiminnan kanssa on suurin.

Tiheys- ja lukumääräarviot valmistuvat kevään aikana ja elinympäristömallinnus syksyllä 2014.

Suomesta hankkeen toteutukseen ja rahoitukseen osallistuvat Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, Särkänniemen delfinaario ja WWF Suomi.

• SAMBAH-projektin verkkosivut (englanniksi)

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö,
p. 0295 250 058, [email protected]

Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu,
p. 050 598 5743, [email protected]