Vapaaehtoisessa METSO-ohjelmassa uusi suojeluennätys
Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat
Metsien monimuotoisuutta turvaava METSO-ohjelma teki uuden ennätyksen, kun ohjelmassa suojeltiin 8 100 hehtaaria uusia luonnonsuojelulain kohteita ja 4 029 hehtaaria Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) kohteita vuonna 2014. Lisäksi Kemeran luonnonhoitotöitä suunniteltiin ja toteutettiin 1 467 hehtaarilla.
”METSO on metsiensuojelun merkittävin työkalu Suomessa. On ilo huomata, että maanomistajat ovat ottaneet ohjelman omakseen”, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo.
Ohjelmassa ylitettiin ympäristöministeriön asettama koko maan pinta-alatavoite, 7500 hehtaaria vuonna 2014. Suurin osa kohteista, noin 5000 hehtaaria, suojeltiin yksityisinä luonnonsuojelualueina. Lisäksi valtio osti noin 3000 hehtaaria luonnonsuojelutarkoitukseen. Määräaikaisia rauhoitussopimuksia tehtiin 12 kappaletta 88 hehtaarille.
METSO eteni varsinkin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) alueella (1101 ha) ja Lapissa (1753 ha). Myös Keski-Suomessa (812 ha), Pohjois-Savossa (751 ja Pohjois-Karjalassa (741 ha) toteuttaminen edistyi reippaasti. Suojeltujen alueiden pinta-ala oli keskimäärin noin 14 hehtaaria. Eniten suojeltiin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä puustoisia soita ja soiden metsäisiä reuna-alueita.
METSO-ohjelmaa toteutetaan myös Kemera-varoin tehtävillä luonnonhoitohankkeilla ja ympäristötuella. Vuonna 2014 ympäristötukisopimusten määrä oli 4 029 hehtaaria, mikä on yli kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti selvästi maa- ja metsätalousministeriön Suomen metsäkeskukselle asettaman tavoitteen.
”METSO-ohjelma tarjoaa keinoja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta myös talousmetsissä. Pysyvä suojelu ei siis ole ainoa vaihtoehto, vaan luonnosta voi huolehtia myös ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden avulla”, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo.
Metsänomistajien kanssa tehtiin ympäristötukisopimuksia 770 kappaletta. Ympäristötukisopimuksia tehtiin pinta-alallisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla (1 371 ha), Lapissa (626 ha), Pohjois-Savossa (364 ha), Rannikolla (271 ha) ja Keski-Suomessa (267 ha). Ympäristötukisopimusten keskikoko oli 5,2 hehtaaria, ja eniten sopimuksissa oli pienvesien lähimetsiä, puustoisia soita ja runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Ympäristötukisopimusten lisäksi Metsäkeskus välitti ELY -keskuksille 1 075 ha pysyvän suojelun kohteita 109 metsänomistajan toimeksiannosta.
Luonnonhoitotöitä suunniteltiin ja toteutettiin Metsäkeskuksen toimesta kaikkiaan 1 467 ha. Merkittävimpiä luonnonhoitotöitä olivat lehtojen hoito, pienvesien kunnostaminen sekä soiden ennallistaminen.
Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä luonnonsuojelulain keinoin joko pysyvästi tai määräaikaisesti 20 vuoden ajan. Pysyvässä suojelussa vaihtoehtona on maa-alueen myyminen valtiolle tai sen rauhoittaminen yksityisenä suojelualueena. Kemeran ympäristötuesta ja luonnonhoitotöistä tehdään metsänomistajan kanssa määräaikainen kymmenen vuoden sopimus.
METSO-kohteista maksettava korvaus vaihtelee kohteen ominaisuuksien mukaan. Jokaisen kohteen hinta lasketaan erikseen ja se muodostuu pääosin puuston ja maapohjan perusteella. Metsän sopivuus METSO-kohteeksi arvioidaan jo alkuvaiheen kartoituksessa. Olennaisinta on, että metsästä löytyy monimuotoista ja arvokasta elinympäristöä, joka täyttää ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, ja että maanomistajan kanssa päästään yhteisymmärrykseen suojelukeinosta sekä korvauksesta tai kauppahinnasta.
METSO-ohjelman puitteissa on nyt suojeltu luonnonsuojelulailla yhteensä noin 54 400 hehtaaria. Tavoitteena on 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Kemeran kautta on nyt toteutettu ympäristötukisopimuksia 32 656 hehtaaria, luonnonhoidon suunnittelua 11 485 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä 3 952 hehtaaria. Ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla on tavoitteena turvata monimuotoisuutta 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Päivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöministeriö, p. 02952 50240, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, [email protected]