Valtioneuvosto hyväksyi esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
Hallitus antoi tänään esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Esitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita ympäristönsuojelun tehostamisesta niin ympäristön tilan ja kansalaisten hyvinvoinnin kuin yritystenkin kannalta.
Ympäristönsuojelulailla tuodaan teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yhdenmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Uudistuksen ansiosta merkittävät luonnonarvot voidaan ottaa huomioon entistä paremmin turvetuotantoa koskevassa ympäristölupaharkinnassa.
”Tehokkaalla ympäristönsuojelulainsäädännöllä luomme edellytyksiä vihreälle taloudelle ja kysyntää kotimaiselle cleantech liiketoiminnalle. Hyvä ympäristösääntely luo Suomeen paljon ympäristöliiketoimintaa ja alan työpaikkoja samalla, kun se turvaa kansalaisille puhtaan ympäristön ja luonnon. Hyvän ympäristönsuojelun tason edellyttäminen on vastuullisten, riskienhallintaan, tuottavuuteen ja tuotekehitykseen panostavien yritysten etu”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Teollisuuspäästödirektiivillä pyritään vähentämään teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja ja veden sekä energian ja materiaalien kulutusta tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Tähän pyritään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
”Vaatimus parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta lisää ympäristölupapäätösten ennakoitavuutta ja toiminnanharjoittajan tietoa edellytettävistä ratkaisuista. Se myös edistää uusien innovaatioiden syntymistä ja suomalaisen puhtaan teknologian kysyntää”, Niinistö toteaa.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä tulisi oikeudellisesti sitova. Velvoite esitetään päästötasoina, jotka vahvistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmissä. Päätelmät laaditaan komission täytäntöönpanopäätöksinä ja ne ovat jäsenvaltioita suoraan velvoittavaa säännöstöä. Velvoitteet koskevat Suomessa noin tuhatta laitosta.
Esityksessä päivitetään ympäristönsuojelulaki vastaaman paremmin perustuslakia. Uudistaminen on tarpeen myös siksi, että nykyinen ympäristönsuojelulaki on muuttunut lukuisten muutosten myötä rakenteeltaan sekavaksi ja sirpaleiseksi.
Tehokkaampaa valvontaa, valvontamaksut käyttöön
Esityksellä halutaan tehostaa ympäristönsuojelun valvontaa lisäämällä sen suunnitelmallisuutta ja riskiperusteisuutta. Valvontaa suunnattaisiin sinne, missä se ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi on perustelluinta. Lakia valvoisivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset kuten nykyisin.
Ympäristölupien valvontaa tulisi osittain maksulliseksi. Valvonnasta kertyvät maksutulot käytettäisiin valtiolla täysimääräisesti valvonnan voimavarojen lisäämiseen, koska valvonnan voimavarat ovat vähentyneet ja ilman lisätoimia ne vähenevät edelleen.
”Maksullisuus lisää valvonnan kustannustehokkuutta, koska valvonta on entistä suunnitelmallisempaa ja koska valvojat voivat antaa toiminnanharjoittajille entistä parempaa palvelua valvontamaksujen vastineeksi. Paljon kustannuksia aiheuttavat valvontatehtävät maksaisivat enemmän, mikä parantaa toiminnanharjoittajien välistä oikeudenmukaisuutta. Ymmärrys valvonnan maksullisuudelle, yhdistettynä sen laadun varmistamiseen, on ollut elinkeinoelämässä laajaa”, Niinistö sanoo.
Maksullista olisi suunnitelmien mukainen valvonta, rikkomusepäilyjen valvonta ja hallintopakon käyttöön liittyvä valvonta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnasta rikkomusepäilyjen valvonta ei kuuluisi maksullisuuden piiriin. Viranomainen voisi periä maksun enintään suoritteiden keskimääräisen omakustannushinnan mukaan. Käytännössä eniten ympäristöä kuormittavat ja valvontaviranomaisia työllistävät laitokset maksaisivat eniten.
Lupahakemusten käsittelyä tehostettaisiin myös niin, että lupahakemukset on toimitettava sähköisesti valtion lupaviranomaiselle. Valtion lupaviranomaisissa on otettu käyttöön lupa-asioiden sähköinen käsittelyjärjestelmä. Myös lupahakemuksista tiedottamisessa edistetään sähköisiä menettelyjä. Ympäristölupahakemusten etenemisen seuraamiseksi luodaan uusia työkaluja. Nämä menettelyt nopeuttavat lupaprosesseja merkittävästi.
Turvetuotanto ei saa turmella merkittäviä luonnonarvoja
Turvetuotannon sijoittamista koskevan säännöksen tavoitteena on tuoda turvetuotantoa koskevaan ympäristölupaharkintaan sijoituspaikan merkittävät luonnonarvot arvokkaimmilla soillamme. Esityksen mukaan turvetuotanto on sijoitettava niin, ettei se turmele toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää luonnonarvoa. Tämä edistää suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Erityisesti Etelä-Suomessa kansallisesti arvokkaista soistamme on jäljellä luonnontilaisina enää murto-osa, millä on suora yhteys monien maamme arvokkaimpien kasvi- ja eläinlajien uhanalaisuusuhkaan. Säännös toteuttaa soita ja turvemaita koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen sekä energia- ja ilmastostrategian tavoitteita.
”Säännöksellä varmistetaan merkittävimpien luonnonarvojen säilyminen arvokkailla, luonnontilaisilla soilla ja samalla mahdollistetaan turvetuotannon jatkuminen luonnontilansa menettäneillä soilla. Kansalliseen perintöömme kuuluu kauniit luonnontilaiset suomme, joiden arvokkaiden kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen on velvollisuutemme tuleville sukupolville. Niillä on myös merkittävä arvo virkistyksen, matkailun ja hyvinvoinnin lähteenä sekä monien riistalajien lisääntymisalueina. Säännös toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteita ohjata turvetuotantoa jo ojitetuille soille, koska sitä sovelletaan ainoastaan luonnontilaisilla soillamme”, Niinistö sanoo.
Säännöstä sovellettaisiin soihin, jotka valtioneuvoston soita ja turvetuotantoa koskevan periaatepäätöksen mukaan sijoittuvat luonnontilaisuusluokkiin 3-5. Säännöksen soveltamisen ulkopuolelle jäisivät luokkien 0-2 eli jo vähintään osittain ojitetut ja luonnontilaansa muutoin menettäneet suot, joihin valtaosa turvetuotantohakemuksista kohdentuu.
Jatkossa jo lupahakemuksen käsittelyn alkuvaiheessa pystyttäisiin muodostamaan kokonaiskuva sijoituspaikan merkittävistä luonnonarvoista. Nykytilanteessa kysymykset luonnonarvoista nousevat säännöllisesti esiin lupa- ja valitusprosessin eri vaiheissa, jolloin väitteiden todenperäisyyden arviointi hidastaa prosessia.
Turvetuotannon sijoituspaikan luonnonarvoja koskevaa säännöstä ei sovellettaisi, jos luonnonarvot on otettu huomioon maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Tällä pyritään välttämään alueen luonnonarvojen kaksinkertainen selvittäminen.
Uuden säännöksen myötä lupapäätösten ennakoitavuus paranee ja lupamenettely sujuvoituu, koska lupamenettely perustuu alusta alkaen merkittävien luonnonarvojen kokonaisarviointiin.
Talvivaara-ehdotukset mukana
Ympäristönsuojelulakia uudistettaessa on myös otettu huomioon ne ehdotukset, jotka esitettiin ns. Talvivaara-selvityksessä (selvitys Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista ja viranomaisten toiminnasta) helmikuussa.
Ympäristönsuojelulain uudistamishanketta on valmisteltu laajan sidosryhmäjoukon kanssa eri projekteissa sekä neuvotteluissa. Avointa valmistelua on turvattu muun muassa järjestämällä useita kuulemistilaisuuksia ja laaja lausuntokierros.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen tultua hyväksytyksi. Tämä voi arviolta tapahtua touko-kesäkuussa 2014.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Oili Rahnasto, ympäristöministeriö, p. 0295 250 244, [email protected]
Luonnonarvot: Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö, p. 0295 250 255, [email protected]