Uusi strategia turvaamaan pölyttäjiä ja pölytyspalveluita – ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta
Suomessa on laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Lausuntoja strategialuonnoksesta voi antaa 30.11. saakka.
Eri puolilla maailmaa on tehty havaintoja pölyttäjien määrän huolestuttavasta vähenemisestä. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maataloudelle ja ruoantuotannolle, sekä yleisemmin ekosysteemien toiminnalle. Myös Suomen uhanalaisuusarvioiden mukaan uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Puutteellisen seurannan vuoksi mahdollisesti suuretkin muutokset tavallisten pölyttäjälajien runsaudessa tunnetaan kuitenkin huonosti. Sekä kansainvälisesti että EU-tasolla on asetettu pölyttäjien suojelua koskevia tavoitteita ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.
”Pölyttäjien väheneminen on herätyskello luontokadon ja sen seurausten vakavuudesta. Pölyttäjien suojelu on sekä paikallisesti että globaalisti tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Suomen kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja niiden tarjoaman pölytyspalvelun tulevaisuus. Strategia kattaa ekosysteemien toiminnan ja pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta kaikki luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt. Strategiaehdotuksessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pölyttäjien vähenemistä aiheuttavia syitä torjutaan. Strategialla myös lisätään tietoisuutta pölyttäjistä sekä kannustetaan ja tuetaan eri tahoja ottamaan vastuuta pölyttäjien ja niiden tuottamien palvelujen säilymisestä. Valmistelussa on tunnistettu pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot.
Toimenpidesuunnitelma sisältää 27 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.
Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat luonnonvaraiset mesipistiäiset, kukkakärpäset ja perhoset. Myös monissa muissa hyönteisryhmissä on pölytykseen osallistuvia lajeja. Vaikka satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.
Ehdotus pölyttäjästrategiaksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä oli jäsen 16 pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen kannalta keskeisestä organisaatiosta. Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta 30.11.2021 saakka.
Lisätietoja:
Antti Heikkinen
Ministerin erityisavustaja
p. 050 525 0231
[email protected]
Esko Hyvärinen
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 094
[email protected]