Suomi uudistuu murrosten kautta ‒ ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset keskusteluttivat kestävän kehityksen toimikuntaa
Ilmastonmuutoksesta puhutaan liian usein vain teknisenä asiana. Vaikutusten taloudellinen hallinta sekä sosiaaliset vaikutukset ovat jääneet keskusteluissa ja selvityksissä vähemmälle. Näin todettiin kestävän kehityksen toimikunnassa 22. huhtikuuta. Toimikunta sai tänään myös ensimmäisen kerran evästystä vuoden alussa perustetulta kestävän kehityksen asiantuntijapaneelilta.
”Suomalainen yhteiskunta uudistuu murrosten kautta, joihin liittyy kansainvälisen ja kansallisen ympäristön muutos. Suomessa julkisella vallalla on ollut poikkeuksetta keskeinen rooli uudistusten käynnistäjänä. 2010-luvun suuret kysymykset kytkeytyvät kaikki toisiinsa: robotisaatio, digitalisoituminen, kestävä kehitys ja hyvinvointivaltion ylläpito. Uudistuminen voi tapahtua vain jos kansalaiset muuttavat omia toimintatapojaan. Tarvitaan malleja, jotka tuovat ratkaisuja ihmisten arkeen kestävällä ja vapaaehtoisella tavalla kuten sauvakävely. Tarvitsemme ’arjen suuren sauvakävelyn’, eli uuden tavan kohdata tulevaisuus", sanoi asiantuntijapaneelin professori Juho Saari.
”Ilmastonmuutoksella on useita epäsuoria vaikutuksia, jotka voivat olla yhtä tärkeitä kuin suorat vaikutukset. Epäsuorat vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi kansainväliseen muuttoliikkeeseen, terveyteen, raaka-aineiden saatavuuteen ja tuotannollisiin olosuhteisiin. Jotta ekosysteemi- ja luonnonvaravaikutusten yhteys taloudellisiin ja terveysvaikutuksiin ymmärrettäisiin paremmin, tarvitaan strategista ja laaja-alaista tutkimusta”, totesi asiantuntijapaneelin työtä isännöivän Sitran vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen.
Keskusteluissa todettiin myös, että yhteiskunnalliset vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti eri elinkeinojen, alueiden ja ihmisryhmien välillä, vaan usein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten. Suomi ei ole irrallaan muusta maailmasta, vaan globaalit vaikutukset näkyvät myös meillä.
”Mikäli emme hillitse ilmastonmuutosta päästöjä vähentämällä emmekä varaudu edessä oleviin muutoksiin, tulee taloutemme kärsimään tulevina vuosikymmeninä ennennäkemättömällä tavalla. Suomella on kuitenkin kaikki eväät olla edelläkävijöitä tässä tilanteessa ‒ tarvitaan vain määrätietoisia päätöksiä siitä, että tälle tielle lähdetään. Tarvitaan suurempaa kansallista tarinaa ilmastonmuutokseen vastaamisesta. Voimme olla kokoamme isompia ja malliksi muulle maailmalle”, kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristöministeri Ville Niinistö summasi.
Saksan energiakäänteen opetukset toimikunnan käyttöön
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli oli teettänyt toimikunnan käyttöön selvityksen Saksan energiakäänteen vaikutuksista kuluttajiin. Selvityksen mukaan taloudelliset vaikutukset ovat olleet sekä positiivisia että negatiivisia. Uusiutuvan energiantuotannon kasvattaminen on synnyttänyt työpaikkoja sekä saattanut olla merkittävä tulojen lähde muuttotappioalueilla ja huonosta talouskehityksestä kärsivillä alueilla. Toisaalta energiakäänne ja uusiutuvan energiantuotannon tuki tuntuvat kuluttajille myös kasvaneena sähkölaskuna. Samalla ydin- ja fossiilienergian tuotannon varassa olleet kunnat ovat vaikeuksissa.
Energiakäänne konkretisoituu kunnissa, joissa on tehty laajamittaisia infrastruktuuriprojekteja sekä voimalaitosten että sähköverkkojen rakentamista. Tavallisille saksalaisille tämä näkyy lähiympäristön muutoksena, joka on lisännyt keskustelua yksilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Käänteen kannatuksen näkökulmasta on keskeistä, että sen kustannukset jakautuvat tasaisesti eri yhteiskuntaluokkien ja toisaalta elinkeinoelämän ja kuluttajien välillä.
Uudet kestävät kehityksen indikaattorit hyväksyttiin
Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi kokouksessaan myös uudet kestävän kehityksen indikaattorit, jotka toimivat samalla myös kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen indikaattoreina. Indikaattorikokoelma on Findikaattori-palvelussa www.findikaattori.fi/kestavakehitys
Lisätietoja:
Kestävän kehityksen pääsihteeristö
pääsihteeri Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö
p. 050 565 8394, [email protected]
apulaispääsihteeri Marja Innanen, ympäristöministeriö
p. 040 777 5582, [email protected]
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen, Sitra
p. 040 587 4323, [email protected]