Suomi saavuttamassa Kioton pöytäkirjan ensimmäisen kauden tavoitteen päästöjen vähentämiseksi
Tilastokeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat
Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakollisten tietojen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella 2008–2012 noin 339,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.). Kokonaispäästöt ovat lähes 5 prosenttia pienemmät kuin Kioton pöytäkirjan Suomelle asettama päästöjen rajoitusvelvoite.
Suomen velvoite Kioton pöytäkirjan ensimmäiselle velvoitekaudelle oli rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt perusvuoden eli vuoden 1990 tasolle. Perusvuoden päästöjen perusteella laskettu Suomen sallittu päästömäärä on ensimmäiselle velvoitekaudelle 355,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina.
Kioton pöytäkirjan rajoitusvelvoitteen täyttymiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin kokonaispäästöt (ks. liitteenä oleva taulukko). Lukujen valossa Suomi on täyttänyt velvoitteensa, koska valtiolla on velvoitekauden kansalliset päästöt ylittävä määrä päästöyksiköitä.
Yritysten päästöt pienempiä kuin niiden päästöoikeudet
EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti Suomi on luovuttanut osan sallitun päästömäärän yksiköistä päästökaupan piiriin kuuluville yrityksille. Nämä yritykset ovat vuosittain palauttaneet valtiolle niiden todellisia päästöjä vastaavan määrän päästöyksiköitä. Mikäli yrityksen päästöt ovat ylittäneet niille varatun määrän, on yritys hankkinut lisää päästöyksiköitä päästökauppamarkkinoilta.
Ensimmäisellä velvoitekaudella yritysten päästökauppasektorin päästöt olivat noin 11,2 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia pienemmät. Nämä päästöyksiköt ovat kuitenkin kohdennettuja yrityksille eivätkä ole Suomen valtion käytössä velvoitteen täyttämistä arvioitaessa.
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt vähentyneet viidenneksen
Päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöt ovat vähentyneet perusvuoden päästöistä velvoitekauden loppuun mennessä lähes 20 prosenttia. Päästökauppasektorin ulkopuolelle jää muun muassa rakennusten erillislämmitys, maatalous, liikenne ja jätehuolto.
Eniten päästöjä on vähentynyt rakennusten erillislämmityksessä, jossa on siirrytty kaukolämpöön sekä uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi päästöjä on vähentänyt kaatopaikoille vietävän jätteen määrän pienentyminen: kierrätys ja jätemateriaalien uusio- ja energiakäyttö on lisääntynyt ja kaatopaikkakaasun talteenotto on yleistynyt. Myös kemianteollisuuden päästöjä alentavat toimenpiteet ovat vähentäneet runsaasti päästöjä.
Kioton pöytäkirjan toimista metsitys ja metsänhävitys (artikla 3.3) ovat olleet Suomessa velvoitekaudella päästöjä. Vuotuiset päästöt ovat olleet vuosina 2008 - 2011 keskimäärin 3,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Metsänhoito (artikla 3.4) on sen sijaan ollut nettonielu eli poistumat ilmakehästä ovat olleet suuremmat kuin päästöt ilmakehään. Metsänhoidon nettonielu on ko. vuosina ollut keskimäärin 39,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina.
Metsänhoidon nettonielu kompensoi metsityksen ja metsänhävityksen kokonaispäästöt sekä tuottaa Suomelle määritetyn nielukaton mukaisen hyvityksen yhteensä noin 2,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina koko velvoitekauden osalta. Vuoden 2012 tiedot eivät ole vielä saatavilla, mutta niiden ei odoteta muuttavan saatavaa hyvitystä.
Suomi hyödyntänyt Kioton joustomekanismeja
Suomen valtio on hankkinut päästöyksiköitä noin 3,6 miljoonaa tonnia Kioton pöytäkirjan mukaisilta päästökauppamarkkinoilta ja toteuttamalla päästöjä vähentäviä hankkeita muissa maissa.
Myös Suomessa toteutetut yhteistoteutushankkeet ovat vähentäneet kemianteollisuuden päästöjä yli 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Osa hankkeissa saavutetuista päästövähennyksistä – noin miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalentteina – ei ole kuitenkaan hankesopimuksen mukaisesti valtion käytettävissä.
Suomella 10 miljoonaa tonnia päästöyksiköitä yli velvoitteen
Suomi on siis laskennan mukaan saavuttamassa Kioton pöytäkirjan asettaman tavoitteen kasvihuonekaasujen rajoittamiselle. Valtion tilillä on noin 10 miljoonaa tonnia enemmän päästöyksiköitä kuin ensimmäisen velvoitekauden rajoitusvelvoite edellyttäisi.
Arvioinnissa esitetyt päästömäärät tarkentuvat, kun Tilastokeskus julkaisee vuoden 2012 lopulliset päästöluvut huhtikuussa 2014. Kioton pöytäkirjan mekanismeja voi hyödyntää vuonna 2015 päättyvän tilityskauden loppuun saakka, joten muutokset valtion hallinnoimiin päästöyksiköihin ovat mahdollisia.
Suomi voi siirtää tämän vuoden alussa alkaneelle Kioton pöytäkirjan toiselle velvoitekaudelle yksiköitä maksimimäärän, jonka kansainväliset säännöt ja EU:n lainsäädäntö sallivat. Hankemekanismeista hankittujen yksiköiden ylijäämä voidaan käyttää EU:n taakanjakopäätöksen velvoitteen hoitamiseksi vuosina 2013–2020.
- Taulukko, Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutuminen Suomessa vuosien 2008–2012 päästötietojen perusteella (pdf)
- Uutiseen liittyvä tilastojulkistus (Tilastokeskus)
Lisätietoja:
Riitta Pipatti 09 1734 3543,
Timo Kareinen 09 1734 3563,
Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, ympäristöministeriö, 040 719 3123
Kansainvälisten asiain neuvos Kristiina Isokallio, ympäristöministeriö, puh. 050 581 9618