Suomi esitteli ilmastopolitiikkaansa Bonnin ilmastokokouksessa
Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuivat vuoden toisella neuvottelukokouksella Saksan Bonnissa 4.–15.6. Neuvottelujen päätavoitteena on solmia vuoden 2015 joulukuussa Pariisissa kattava sopimus, jolla ilmastopäästöjä vähennettäisiin vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesti.
Kioton pöytäkirjan kunnianhimon tason parantamisesta sekä Durbanin toimintaohjelmasta järjestettiin 5.–6.6.2014 ministeritason keskustelut. Ensimmäisenä päivänä käsiteltiin osapuolten tilannetta Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden (2013–2020) ratifioinnissa, toimeenpanossa sekä kunnianhimon tason nostamisessa. Toisen päivän keskustelut liittyivät vuonna 2015 Pariisissa solmittavan uuden ilmastosopimuksen sisältöön ja sen neuvotteluprosessiin. Suomea kokouksissa edusti valtiosihteeri Katariina Poskiparta.
”Suomi on tähän mennessä vähentänyt päästöjä enemmän kuin Kioton pöytäkirja vaatii. Kerroimme Bonnissa myös, että Suomi tulee arvioiden mukaan saavuttamaan päästötavoitteen vuodelle 2020 ja on paraikaa valmistautumassa suuriin päästövähennyksiin 2050 mennessä. Samana päivänä hallituksessa hyväksytty esitys ilmastolaiksi sai kokouksessa erittäin hyvän vastaanoton”, Poskiparta kertoo.
Kioton pöytäkirja on kehittyneiden maiden päästöjä rajoittava sopimus, jonka ensimmäinen velvoitekausi oli 2008–2012 ja toinen kausi on 2013–2020.
Suomi sai Bonnissa paljon positiivista huomiota myös kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistamista käsitelleessä foorumissa: Suomen tuella naisten asema on saatu mukaan ilmastotoimiin Liberiassa ja sääpalveluja kehitetty Tyynenmeren pienissä saarivaltioissa.
Vuoden 2015 sopimusta koskevissa neuvotteluissa pääkysymyksinä olivat sopimuksen rakenne ja keskeisin sisältö sekä maiden sopimusta varten toimittamat panokset. Aiemmin on sovittu, että jokaisen maan tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta oma panoksensa uuteen sopimukseen, mielellään viimeistään maaliskuussa 2015.
”Ensi vuoden sopimuksen tulee tasapainoisesti kattaa kaikki olennaisimmat osa-alueet: päästöjen vähentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kehitysmaihin kohdistuvat tukitoimet. Melko laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että maiden panosten tulee sisältää tavoitteita tai toimia päästöjen vähentämiseksi, mutta niiden määrä ja laatu riippuu maan kehitystasosta. Huolissaan täällä oltiin kuitenkin siitä, pystyykö panosten kunnianhimo vastaamaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin suosituksiin”, kertoo pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan päästöjä olisi maailmanlaajuisesti vähennettävä 40–70 % vuoden 2010 tasolta vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu pysyisi enintään kahdessa asteessa.
Neuvotteluprosessi jatkuu Bonnissa 20.–25. lokakuuta. Liman osapuolikokous järjestetään 1.–12.12.2014.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Katariina Poskiparta, ympäristöministeriö, p. 0295 250 235, [email protected]
Pääneuvottelija Harri Laurikka, ympäristöministeriö, p. 0295 250 156, [email protected]