Hyppää sisältöön
Media

Suomen luontoa hoidetaan nyt historiallisen paljon: Kaikki Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettu

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 22.6.2020 10.28
Tiedote

Helmi-elinympäristöohjelman vuoden 2023 loppuun ulottuvat tavoitteet ELY-keskuksille ja Metsähallituksen Luontopalveluille on asetettu. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita, kunnostaa 80 lintuvettä ja kosteikkoa, hoitaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja 600 metsäistä elinympäristöä sekä kunnostaa 200 pienvesi- ja rantaluontokohdetta.

”Luonnon köyhtyminen pysäyttäminen vaatii kiireisesti kiperiä toimia. Olemme nyt asettaneet Helmi-ohjelmalle tavoitteet myös 600 metsäisen elinympäristön hoidosta sekä 200 pienvesi- ja rantaluontokohteen kunnostuksesta vuoden 2023 loppuun mennessä. Kenttäkausi on alkanut ja käytännön luonnonhoitotyöt ympäri Suomea ovat kovassa vauhdissa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ympäristöhallintoon on rekrytoitu yhteensä noin sata henkilöä tekemään erilaisia Helmi-töitä. Tänä kesänä Helmi-työt painottuvat suojelualueille. Samalla valmistellaan valtioneuvoston päätöstä Helmi-ohjelman pitkän aikavälintavoitteista vuoteen 2030 saakka. Työ on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2021. Sen myötä ennallistamis- ja kunnostustöitä tehdään laajemmalla toimijajoukolla ja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Helmi-ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne tehdään yhteistyössä maanomistajien ja sidosryhmien kanssa. 

”Helmi-ohjelma on historiallisen suuri panostus Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, mistä Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa. Koska elinympäristöjen heikkeneminen on luontomme köyhtymisen suurin suora syy, panostamme sen torjumiseen. Parannamme arvokkaiden luontotyyppien, kuten soiden, perinnebiotooppien, lehtojen, paahdeympäristöjen, pienvesien ja lintukosteikoiden tilaa,” Mikkonen sanoo.

 

Helmi-ohjelman tavoitteet vuoden 2023 loppuun mennessä ovat seuraavat:

Soiden suojelu: 20 000 hehtaaria

Soiden suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. ELY-keskusten henkilöstö neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Neuvottelut aloitetaan jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista. 

Soiden ennallistaminen: 12 000 hehtaaria

Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on vielä noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla on tarkoitus ennallistaa yhdessä maanomistajien kanssa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita joko tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle. 

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus: 80 kohdetta

Helmi-ohjelmassa kunnostetaan arvokkaimmat ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavat kohteet, jotka sijaitsevat Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisilla erityisillä suojelualueilla. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti ja hoitokalastus. 

Perinnebiotooppien hoito: 15 000 hehtaaria

Suomessa on nykyisin laidunnuksen ja muun hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Valtakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppien inventointi alkoi vuonna 2019 ja kunnostukset kohdennetaan niiden perusteella. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen mm. puuston poisto, raivaus ja niitot.

Metsäisten elinympäristöjen hoito: 600 kohdetta

Alkuvaiheessa toimissa keskitytään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Käytännön toimia metsäisten elinympäristöjen hoidossa ovat esimerkiksi kuusten poistaminen lehdoista tai jalopuumetsiköistä sekä eri lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla. Helmi-ohjelmassa on tarkoitus löytää myös uusia keinoja erilaisten kohteiden luonnonarvojen turvaamiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus: 200 kohdetta

Kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä fladoja ja kluuveja. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet, joiden kunnostusmenetelmistä on jo paljon kokemusta. Rantaluonnon osalta kunnostustoimet keskittyvät alkuvaiheessa hiekkarantoihin ja dyyneihin.

Lisätietoja

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Timo Juurikkala, [email protected], 0295 250 109
Ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, [email protected], p. 0295 250 240

Krista Mikkonen