Selvitys vähähiilisen rakentamisen taloudellisista ohjauskeinoista valmistui – lisärakennusoikeus ja korjausavustukset todettiin toimiviksi keinoiksi
Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvityksessä arvioitiin keinoja, joilla julkinen valta voisi kannustaa rakennusalaa kohti vähähiilistä rakentamista. Taloudelliset ohjauskeinot ovat osa ympäristöministeriön vuonna 2017 julkaisemaa vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa.
Rakennusten ja rakentamisen osuus Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä huomattavan suuri – yleisen arvion mukaan rakennukset käyttävät lähes 40 prosenttia Suomen kokonaisenergian kulutuksesta, ja rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat yli 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Rakentamisen ympäristövaikutusten ohjaus on toistaiseksi keskittynyt erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Uusien energiamääräysten myötä uudisrakentamisessa on kuitenkin siirrytty jo lähes nollaenergiarakentamiseen, ja rakennussektorin päästöjen vähentämiseksi onkin etsittävä myös muita keinoja.
”Rakennusmateriaalien osuuteen rakennuksen hiilijalanjäljessä kiinnitettiin aiemmin vähemmän huomiota. Rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuneiden päästöjen vaikutus on kuitenkin sitä merkittävämpi, mitä energiatehokkaampia rakennukset ovat, ja mitä enemmän rakennuksissa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä”, ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste sanoo.
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen koko elinkaaren – aina rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennuksen purkuun ja kierrättämiseen ulottuen – aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
Lainsäädännön rinnalle taloudellista ohjausta?
Käytännössä velvoittava säädösohjaus tarkoittaa, että uudisrakentamisen eri rakennustyypeille asetetaan päästökatto, jonka alle hiilijalanjäljen tulee jäädä. Ympäristöministeriö halusi selvittää, voitaisiinko säädösohjauksen rinnalla ottaa käyttöön myös taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustaisivat rakennusalan etulinjan toimijoita kehittämään uusia vähähiilisiä ratkaisuja.
Taloudellisten ohjauskeinojen toimivuutta tutkittiin Suomen ympäristökeskus SYKE:n toteuttamassa TALO-hankkeessa. Hankkeen selvitykseen sisällytettiin uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentaminen, sillä vanhassa rakennuskannassa on merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi.
Arvioinnissa neljä taloudellista ohjauskeinoa
SYKE:n selvityksessä arvioitiin neljän taloudellisen ohjauskeinon vaikutuksia vähähiilisten asuinkerrostalojen rakentamiseen. Uudisrakentamisen osalta arvioituja ohjauskeinoja olivat valtion taloudellinen avustus, kiinteistöverosta vapauttaminen, ja lisärakennusoikeuden myöntäminen. Korjausrakentamisen osalta arvioitu ohjauskeino oli avustus asuinkerrostalojen vähähiilisiin korjauksiin.
Selvityksessä tuen saamisen kriteeriksi asetettiin uudisrakentamisen osalta erittäin vähähiilinen rakentaminen. Korjausrakentamisessa avustuksen kriteerinä oli käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen voimakas lasku.
”Selvityksen tulosten perusteella valtion tuki erittäin vähähiiliselle uudisrakentamiselle ja avustukset vähähiiliseen korjausrakentamiseen edistäisivät vähähiilisten asuinkerrostalojen rakentamista ja kohtuuhintaisia korjauksia vanhoissa rakennuksissa. Sen sijaan kiinteistöverosta vapauttaminen viideksi vuodeksi ei selvityksen perusteella ole riittävä kannuste erittäin vähähiiliseen rakentamiseen”, SYKE:n erikoistutkija Hanna-Liisa Kangas sanoo.
Lisärakennusoikeuden myöntäminen erittäin vähähiilisille rakennuksille on puolestaan selvityksen tulosten mukaan riittävä kannuste rakentajille, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi laajoja toimenpiteitä myös kunnilta.
”Kaikkien toimeenpantavien ohjauskeinojen osalta vähähiilisyyden kriteerien pitäisi kuitenkin olla erittäin tiukkoja ja kunnianhimoisia, jotta ne riittävät tarvittaviin päästövähennyksiin myös tulevaisuudessa”, SYKE:n tutkija Paula Sankelo sanoo.
Lisää aiheesta
Lisätiedot
Harri Hakaste
yliarkkitehti
ympäristöministeriö
0295 250 074
[email protected]
Hanna-Liisa Kangas
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
0295 251 810
[email protected]
Paula Sankelo
tutkija
Suomen ympäristökeskus
0295 252 029
[email protected]