Sallan kansallispuistolle valtioneuvoston hyväksyntä

Valtioneuvosto on tänään istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin Sallan kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Sallan kansallispuisto olisi Suomen 41. kansallispuisto. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana.

”Kansallispuistot turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeita luontokokemuksia. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella vanhat metsät, suot ja laajat vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä, eli kansallispuisto edistäisi myös kestävää matkailua. Olemme tällä hallituskaudella yli kaksinkertaistaneet luonnonsuojelun rahoituksen. Tällä on muun muassa huolehdittu nykyisistä kansallispuistoista ja mahdollistettu kansallispuistoverkoston laajentaminen,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kansallispuistoon kuuluisi noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Kansallispuiston ulkopuolelle jäävä Sallatunturin luonnonsuojelualueen osa säilytettäisiin suojelualueena ja sen nimeksi tulisi Rämiäjängän luonnonsuojelualue. 

Kauniita vaaramaisemia sekä vanhaa metsä- ja suoluontoa

Kansallispuistoksi esitettävä alue on erityisesti vanhojen metsien, erittäin edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta. Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi avaavat näkymät ympäröivään tunturimaisemaan. Kaunisharjulla kasvaa noin 300–400 metrin korkeudessa eri-ikäisiä luonnonmetsiä ja yli 200-vuotiaita tykkykuusikoita.

Korkeusvaihteluita alueeseen lisää vaikuttava, paikoin jopa 250 metriä syvä rotkolaakso Aatsinginhauta, jonka pohjalla ja rinteillä esiintyy erityisiä uhanalaisen lajiston keskittymiä. Alueella kasvaa esimerkiksi erittäin uhanalaisia kalkki- ja kanadankääpää sekä kalkkihuurre- ja pikkulovisammalta. Aatsinginhautaan kiinteästi liittyvän Könkäänmaan dolomiittikalliotörmillä on myös erityisen merkittäviä kalkkikallioiden sammallajien esiintymiä. 

Kansallispuisto luo mahdollisuuksia kestävälle matkailulle

Kansallispuisto lisäisi alueen vetovoimaa luonto- ja kulttuurimatkailukohteena ja loisi uusia mahdollisuuksia kestävälle matkailun yritystoiminnalle sekä lähialueyhteistyölle luontomatkailussa Koillismaan kansallispuistojen ja Venäjän suojelukohteiden kesken. Alueen hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä edistäisi kestävää ja vähähiilistä matkailua. Taukopaikkojen, reittien ja opasteiden kehittäminen parantaisi virkistyskäytön edellytyksiä ja suojaisi myös alueen luontoa kulutukselta.  

Puiston perustamisen arvioidaan lisäävän alueen kävijämääriä merkittävästi. Kansallispuiston kävijöiden turvallisuuden takaamiseksi sekä lajiston suojelun edistämiseksi nykyisiin metsästysjärjestelyihin esitetään joitakin muutoksia. Paikallisten vapaa metsästysoikeus säilyisi pääosassa kansallispuiston aluetta. Lupametsästystä rajoitettaisiin kansallispuiston alueella, mutta laajat metsästysmahdollisuudet säilyisivät valtion mailla kansallispuiston ulkopuolella. Kävijäturvallisuuden takaamiseksi metsästys olisi hirven ajoa lukuun ottamatta kielletty Sallan matkailukeskuksen tuntumassa. Ympäristöministeriön pyynnöstä Sallan kunta ja Sallan riistanhoitoyhdistys valmistelivat ehdotuksen alueesta, jossa metsästystä olisi kansallispuistossa tarpeen turvallisuussyistä rajoittaa. Metsästysrajoitusalue on sisällytetty lakiesitykseen paikallisten tahojen ehdotuksen mukaisena.

Lisätietoja

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, [email protected]
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, p. 0295 250 064, [email protected]