Remonttiryhmä: Toimiva korjauskulttuuri lähiöihin
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen elokuussa 2013 asettama työryhmä esitteli tänään ehdotuksensa toimenpiteiksi, joilla Suomen lähiöiden korjausvajetta voidaan vähentää vuosina 2015–2025.
Remonttiryhmän näkemyksen mukaan lähiöiden rakennuskantaa ei ylläpidetä eikä korjata riittävästi tällä hetkellä. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asuntojen arvon laskuun, asumisen laadun heikkenemiseen sekä korkeampaan energiankulutukseen.
”Lähiörakennukset muodostavat merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta, ja niissä asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Lähiöissä myös yhdistyvät suurimmat Suomen rakennuskantaa koskevat haasteet. Kiinteistönomistajien ja kuntien olisi tiedostettava rakennusten ja asuinalueiden korjaustarve ja tartuttava nyt toimeen, jotta Suomen lähiöt eivät rapistu”, Remonttiryhmän puheenjohtaja Teija Ojankoski totesi.
Remonttiryhmän ehdotukset tähtäävät siihen, että Suomeen juurtuu uusi lähiöiden ja niiden kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitokulttuuri.
”Lähiöiden uutta korjauskulttuuria voi edistää myös valtiontaloudellisin ohjausvälinein. Valtio voisi esimerkiksi helpottaa korjausten rahoitusta antamalla asunto-osakeyhtiöille täytetakauksen peruskorjauslainaan. Uusi täytetakausmalli tulisi nykyisen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuskorkotukilainan rinnalle. Täytetakausmallin valmistelu voidaan aloittaa nähdäkseni välittömästi”, sanoi Remonttiryhmän työn vastaanottanut asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.
Lähiöiden korjaus strategiselle tasolle
Remonttiryhmän näkemyksen mukaan kuntia tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. Strategian puuttuminen tulee pidemmän päälle kalliiksi kunnalle ja veronmaksajille.
Remonttiryhmä esittää muun muassa, että Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimuksiin kirjattaisiin myös vanhojen asuinalueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen (täydennysrakentamisen) tavoitteita.
Valtion tulisi tarjota kunnille valmiita toimintamalleja strategian luomiseen ja toteuttamiseen. Toimintamallit syntyvät esim. pilottilähiöiden kautta.
Kiinteistönpidon tulisi olla suunnitelmallista
Kiinteistöjen hoito ei ole tarpeeksi suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Korjaustarpeet kostautuvat usein asukkaille kalliina yllätyksinä, jos niitä ei tiedosteta ja korjauspäätökset jäävät tekemättä.
Remonttiryhmä esittää, että taloyhtiöissä otetaan käyttöön mittari, joka seuraa korjaustarvetta ja ylläpitovajetta. Mittari voitaisiin liittää osaksi isännöitsijätodistusta.
Lisäksi Remonttiryhmä ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvitys tehtäisiin nykyisen 5 vuoden sijaan 10 vuodeksi, jotta asukkaat ja asunnonostajat voivat paremmin varautua korjaustarpeisiin taloudellisesti. Selvityksestä tulisi keskeinen asuntokaupan dokumentti 2020 mennessä.
Lisä- ja täydennysrakentamista tulee edistää
Remonttiryhmän näkemyksen mukaan vanhojen alueiden lisä- ja täydennysrakentaminen on hankalaa ja kallista, eivätkä asukkaat koe hyötyvänsä siitä.
Remonttiryhmä ehdottaa, että kuntien tulisi jättää perimättä lisärakennusoikeudesta syntyvä arvonnousu, jotta taloyhtiö voi käyttää sen kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaukseen.
Kuntien tulisi lisäksi helpottaa lähiöiden lisärakentamista esim. joustavoittamalla päätöksentekoa ja kehittämällä pysäköintiratkaisuja, jotka mahdollistavat lisärakentamisen. Valtion infra-avustuksia tulisi suunnata vanhoille alueille uusien sijaan.
Valtiolta täytetakaus, korjausavustukset kohdennetaan tarkemmin
Lainarahoituksen saaminen korjauksiin vaikeutuu ja kallistuu jatkuvasti rahoitusehtojen kiristymisen vuoksi. Lainansaannin mahdollisuudet myös vaihtelevat alueellisesti. Korjausavustukset ovat suhdanneluonteisia ja niiden saamista on vaikea ennakoida.
Remonttiryhmä ehdottaa, että valtio helpottaa peruskorjausten lainarahoitusta antamalla peruskorjauslainoille täytetakauksen, jonka hakuprosessi on sujuva. Valtion korjausavustukset tulisi kohdistaa jatkossa strategioiden laatimiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
- Remonttiryhmän loppuraportti (pdf)
- Työryhmän puheenjohtajan tiedotustilaisuudessa esittämät kalvot (pdf)
- Työryhmän asettamiskirje (pdf)
Remonttiryhmän puheenjohtaja Teija Ojankoski, p. 040 5281262, [email protected]
Remonttiryhmän sihteeri, yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, p. 0295 250 074, [email protected]
Asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja Jouni Parkkonen, p.0295 250 220, [email protected]